Ero sivun ”Juttila” versioiden välillä
Omv (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
p (Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”) |
||
| (2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Juttilan kylä on [[Tuulos|Tuuloksen]] vanhin kylä, joka on rakentunut Suolijärven, Pyhäjärven ja Leheejärven väliselle kannakselle. Kylässä on noin 500 - 600 asukasta. Seutu on aina ollut kaunista viljelysmaisemaa. [[Toivoniemen kartano|Toivoniemen kartanossa]] syntynyt Hjalmar Munsterhjelm (1840-1905) maalasi kylässä hämäläisiä maalaismaisemia. | Juttilan kylä on [[Tuulos|Tuuloksen]] vanhin kylä, joka on rakentunut Suolijärven, Pyhäjärven ja Leheejärven väliselle kannakselle. Kylässä on noin 500 - 600 asukasta. Seutu on aina ollut kaunista viljelysmaisemaa. [[Toivoniemen kartano|Toivoniemen kartanossa]] syntynyt Hjalmar Munsterhjelm (1840-1905) maalasi kylässä hämäläisiä maalaismaisemia. | ||
{{#display_map:61.166685,24.777417}} | |||
==== Rautakauden asutusta ==== | ==== Rautakauden asutusta ==== | ||
| Rivi 37: | Rivi 35: | ||
Katso myös: http://wc.rootsweb.ancestry.com/cgi-bin/igm.cgi?op=GET&db=juhanikerkkonen&id=I18003 | Katso myös: http://wc.rootsweb.ancestry.com/cgi-bin/igm.cgi?op=GET&db=juhanikerkkonen&id=I18003 | ||
[[Category:Tuulos]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]] | [[Category:Tuulos]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]][[Category:Häme-Wiki]] | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 15.18
Juttilan kylä on Tuuloksen vanhin kylä, joka on rakentunut Suolijärven, Pyhäjärven ja Leheejärven väliselle kannakselle. Kylässä on noin 500 - 600 asukasta. Seutu on aina ollut kaunista viljelysmaisemaa. Toivoniemen kartanossa syntynyt Hjalmar Munsterhjelm (1840-1905) maalasi kylässä hämäläisiä maalaismaisemia.
Rautakauden asutusta
Toivoniemen kartanon läheltä on löytynyt rautakautisen kalmiston jäänteitä. Kartanon mailla olevan Ryömänlinnan luota on löydetty 1860-luvulla rautakautisia aseita, leveäteräisen sotakirveen ja putkikeihäänkärkiä sekä hopeahelaisen rautaveitsen ja arabialaisen hopearahan. Vuonna 1922 kuvanveistäjä John Munsterhjelm vei Kansallismuseoon kaksi Ryömänlinnan läheltä vuosikymmeniä aikaisemmin löydettyä harvinaista, 1000-luvulta peräisin olevaa kupurasolkea. Ryömänlinna on todennäköisesti ollut myöhäisrautakautista kalmistoa, kuten Juttilan Haaksivalkama Pyhäjärven rannalla.
Pyhäjärven pohjoispuolella sijaitseva Laurinkallio on vanha puolustus- ja turvalinna, jonne Juttilan kylän asukkaat viikinkiaikana pakenivat Pyhäjärveltä hyökkääviä viikinkejä. Laurinkalliota kutsutaan nykyisin Linnavuoreksi ja sinne on rakennettu opastettu kävelyreitti, joka alkaa Hevoshaantieltä.
Tavast -suku
Vanhoissa Ruotsin vallan aikaisissa Kuninkaallisen arkiston papereissa kylää nimitettiin Juttualaksi. Juttilan kylä on mainittu varhemmin kuin muut Tuuloksen kylät, jo 1400-luvun alussa. Juttilan talonnimistä Tallinen on hyvin vanha nimi; vuosina 1448 ja 1459 oli Tuuloksessa lautamiehenä Jusse Tallinen. Kommilan talo mainitaan vuonna 1650, Veikkola vuonna 1662. Tyrni-nimi juontuu keskiajan ruotsalaisesta asutuksesta, Koisi puolestaan on alkuperäinen tuuloslainen talonnimi. Vuosina 1539 ja 1543 Juttilassa on ollut 10 - 11 taloa ja vuonna 1558 yksi rälssitila.
Hollolan kihlakunnan tuomari Niilo Tavast vanhempi (1402-1431) omisti Juttilasta maata, jonka hänen poikansa ritari Olavi Tavast antoi Syrjäntaan Klaus Liikinpojalle isänsä perintömaata, joka oli vanhaa verovapaata rälssiä. Vastineeksi hän sai maata Sairialasta. Knut Posse osti Sairialan ja siihen kuuluneet Juttilan sivutilat Olavi Tavastin tyttäreltä Märta Tavastilta 1400-luvun lopulla, mutta myöhemmin ne tulivat takaisin Tavasteille.1500-luvulla Juttilan tila päätyi ilmeisesti kokonaan Juttilan suvulle
Juttilan suku
1500-luvun lopulla kerrotaan "Juttilan sukuun" kuuluneen Jöns Gregerinpojan suvun saaneen rälssivapauden Juttilan tilaan Tuuloksessa jo vuonna 1401. Asiakirjojen mukaan Jöns oli naimakauppojen kautta sukua Tavasteille. Jöns Gregerinpojan tytär meni naimisiin Kyttälän Matti Skytten kanssa, joten myös tämä kartano oli välillä Juttilan suvun omistuksessa. Samaisella miehellä oli osuus myös Hattulan Katinalasta, jossa hän oli asunutkin, mutta muutti takaisin Juttilan tilalle, Kommilaan. Jöns Gregerinpoika oli sukua Abraham Jönsinpojalle, jonka suvussa Katinala oli ollut jo 150 vuotta. Vuonna 1561 päivätyssä kirjeessä käy ilmi, että Antti Juhaninpoika Juttila oli Juhani Rekonpojan (Jöns Gregersson) poika. Antti Juhaninpoika Juttila oli aikanaan Hämeen ensimmäisiä miehiä. Hän piti ratsupalvellusta jo vuosina 1537, 1556 ja 1562 ja vuonna 1565 hänellä oli Hämeenlinnassa varustettu ratsumies. Hän oli myös suurmaanomistaja, sillä hänellä oli Juttilan säterin lisäksi rälssimaata Suontaan kylässä ja Luolaja -niminen talo Nummella Hattulassa.
Kartano
Juttilassa oleva Juttilan suvun omistama Kommilan rälssitila oli osa kartanoa, joka syntyi vuonna 1630 Kommilasta ja yhdeksästä tilasta, jotka kaikki oli lahjoitettu vuonna 1615 Henrik Spåralle. Vuonna 1683 tilat peruutettiin ja erotettiin seitsemäksi tilaksi ja yhdeksi säterivapautta nauttivaksi kruununvirkatilaksi. Rälssitila jäi Kommila -nimiseksi rälssisäteriksi. Kruununvirkatila oli Toivonniemen kartano, jonka omisti Munsterhjelmin suku vuodesta 1802 lähtien, ja jossa asui aikoinaan suosittu taiteilija Magnus Hjalmar Munsterhjelm.
Taiteilijoiden Juttila
Juttilassa on Hjalmar Munsterhjelmin lisäksi asunut myös muita taiteilijoita. Kirjailija Elisabet Laurilan koti oli Juttilassa, ja kuvanveistäjä Anssi Taulu sekä kuvataiteilija Antti Into Virtanen asuvat siellä tällä hetkellä.
Lähteet
Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia I. Toim. Y.S.Koskimies. Hämeenlinna 1985. ISBN 951-99026-5-1
Katso myös: http://wc.rootsweb.ancestry.com/cgi-bin/igm.cgi?op=GET&db=juhanikerkkonen&id=I18003