Parolannummi
Hattulassa sijaitsevan Parolannummen sotilasharjoitusalueen nimen todennäköinen selitys tulee paikan vanhoista nimistä. Alueella sijainnut Vähä-Luolaja on yksi Hattulan vanhimmista kylistä, josta ensimmäiset arkistomerkinnät löytyvät vuodelta 1329. Sotilasharjoitusalueen Hämeenlinnan puoleista päätä lienee alun perin nimitetty Parolannummeksi ja Hattulan puoleista Luolaistennummeksi, kunnes koko leirialuetta on alettu kutsua Parolannummeksi. Parolannummi on valtakunnallisesti arvokas alue.
Parolan leiri
Parolannummen sotilasperinteet ulottuvat aina Kustaa Vaasan aikoihin, jolloin Hämeen linnan laitumet sijaitsivat Nummen kylän alueella. 30-vuotisen sodan aikana Parolannummelle koottiin seudun jalkaväkimiehet ja hakkapeliitat. Myös suuren Pohjan sodan aikana kenttä toimi sotaväen kokoontumispaikkana. Parolannummi on ollut sotaväen harjoituskenttänä vuodesta 1777.
Kustaa III vieraili leirillä kolme kertaa, Kustaa IV Adolf ja Aleksanteri I kerran ja Aleksanteri II kahdesti. Vuoden 1863 kesäleirillä tapasivat toisensa keisari Aleksanteri II ja J.W. Snellman, ja tämän tapaamisen seurauksena keisari allekirjoitti 1.8.1863 julkaistun asetuksen, jonka mukaan suomen kieli tuli maassamme yhdenvertaiseksi ruotsin kanssa. Tapauksen kunniaksi paikalle pystytettiin vuonna 1868 ruotsalaisen kuvanveistäjän Andreas Fornanderin muovailema pronssileijona.
Parolannummentien itäpuolella on sijainnut keskiajalta lähtien Nummen (Pikku-Luolajan tai Vähä-Luolajan) kylä, jonka vaiheet ovat jo 1500-luvulta liittyneet läheisesti Parolan leirikentän eli Luolajannummen toimintaan. Vuoden 1780 kartassa kylään on merkitty mm. Kuninkaansali. Harjoituspaikka Luolajan Malmi sijaitsi tien lounaispuolella. Kylän useimmat talot ostettiin kruunulle 1800-luvulla ja Nummen kylä hajosi, mutta vanhalla tonttimaalla mäenharjanteella on vielä muutamia vähäisiä rakennuksia. Tarkanmäen etelälaidalla on vanha rakennusryhmä. Keskiaikainen kylätontti on historiallisen ajan arvokas muinaisjäännös.
Parolannummen kasarmialue
Parolannummella oli leiritoimintaa itsenäisyyden ajan alkupuolella ennen sotia. Sotien aikana leirialueesta kehittyi pysyvä majoitus- ja harjoitusalue. Parolaan sijoitettiin lentolaivue, jota varten rakennettiin kevyitä parakkeja. Jatkosodan loppuvaiheessa rakennuksia oli vajaat sata. Vuoden 1944 lopulla parakkeihin sijoitettiin Panssaripataljoona ja seuraavana vuonna merivoimien keskusvarikko.
Parolan leirin kehittäminen kasarmiksi käynnistyi 1940-luvun lopulla, jolloin alueelle rakennettiin puisia asuin- ja miehistörakennuksia, joista on jäljellä mm. Lehijärven rannan kaksi, alkuaan upseeristolle rakennettua hirsistä asuinrakennusta. Vuonna 1951 alettiin rakentaa uusia kasarmeja, joiden piirustukset laadittiin puolustusministeriön rakennusosastolla. Ensimmäinen tiilinen, rapattu miehistökasarmi valmistui vuonna 1952 ja kaksi seuraavaa vuosina 1954 ja 1958. Kasarmialueen pohjoispuolelle rakennettiin samaan aikaan neljä puista asuintaloa. Parolannummen länsiosassa oleva yhtenäinen kolmen rapatun asuinkerrostalon ryhmä on vuodelta 1956. Tämän rakennusvaiheen loppuvaiheessa 1962 valmistui
kivinen ruokala. Arkkitehtien Heikki Castrenin ja Pentti Aution suunnittelema vanha sotilaskoti valmistui vuonna 1957. Nykyään kasarmialueen keskellä sijaitsee arkkitehti Osmo Lapon suunnittelema sotilaskoti vuodelta 1988.
Alueen pohjoispuolella sijaitseva Panssarimuseo on avattu vuonna 1961. Vanhan ns. piilopirtin viereen kohosi uusi museorakennus vuonna 1987.