Siittolanmäki

Siittolanmäeksi sanotaan Ypäjän Kartanonkylässä sijaitsevaa aluetta, jolla nykyisin toimivat Hevosopisto ja Maatalouden tutkimuskeskuksen hevostutkimuksen yksikkö.

Hevossiittolatoiminta

Valtion hevossiittola perustettiin Ypäjälle 18. maaliskuuta 1937 ja sen tehtävänä oli Suomen hevosjalostuksen edistäminen ja alan työntekijöiden kouluttaminen. Hevossiittolan perustamista ajanut komitea pohti perusteellisesti ja pitkään mahdollisimman hyvää sijaintia siittolalle. Komitea piti tärkeänä sitä, että maasto olisi siittolatoimintaan sopivaa eli kumpuista ja maaperältään kepeämpää ja mieluiten kalkkiperäistä. Jäsenet vierailivat kahdeksalla eteläsuomalaisella tilalla, joista sopivimmiksi valikoituivat Lepaan koulutila Tyrvännössä ja Kartanonkylän kartano Ypäjällä. Lepaan tila ei ollut kuitenkaan tarpeeksi laaja, jotta sinne oltaisiin voitu sijoittaa sekä hevossiittola ja puolustuslaitoksen hevosvarikko sekä ratsukoulu, joten komitea päätyi valitsemaan Kartanonkylän kartanon. Kartanon laidunmaat tarkistettiin ja todettiin hevostenkasvatukseen erinomaisiksi. 1930-luvulla rakennettiin hevosvarikon ja ratsukoulun tallit, jotka nykyään tunnetaan I- ja II-talleina sekä ratsastusmaneesi, "vanha maneesi". Puolustuslaitoksen hevoshoitokoulu aloitti toimintansa vuonna 1934 ja Valtion hevossiittola ja sen yhteydessä toimiva hevoshoitokoulu vuonna 1937. Kengityskoulu sijoitettiin siittolan yhteyteen vuonna 1946 ja ensimmäiset kengityskurssit alkoivat vasta 1948, jolloin koulun nimi vaihdettiin maatalousseppäkouluksi. Vuonna 1955 siittolatoiminta sai lisää tilaa, kun puolustuslaitoksen yksikkö siirtyi Niinisaloon. Hevossiittolan nimi muutettiin vuonna 1957 Valtion hevosjalostuslaitokseksi ja tällöin laitoksen pääasialliseksi tehtäväksi asettettiin hevoskasvatus sekä hevosjalostukseen ja- talouteen liittyvä koe- ja tutkimustoiminta.

Hevostalousopetus

Hevostalouskoulu toimi Ypäjällä vuosien 1937-1962 aikana ja maatalousseppäkoulu vuosina 1948-1962. Jatkosodan vuoksi laitoksessa ei järjestetty kursseja vuosina 1942-1945. Vuonna 1961 koulut saivat yhteisen nimen Ypäjän maataloudelliset oppilaitokset ja myöhemmin, vuonna 1969, nimi lyheni Ypäjän maatalousoppilaitokseksi. Laitoksessa oli mahdollista opiskella hevostaloutta ja lisäksi siellä järjestettiin seppäkoulutusta ja lyhytkursseja. 1970-luvulta lähtien alettiin järjestää yhteistyössä Suomen Ratsastusopiston kanssa ratsastuksenohjaaja- ja -opettajakursseja. 1980-luvulla laitoksessa toimi kolme erillistä opintolinjaa: hevostenhoitajan, maatalouskoneasentajan ja hevosten valmentajan opintolinjat. Hevostenhoitajakoulutuksessa käytettiin pääasiallisesti suomenhevosia, mutta vuonna 1986 oppilaitokselle hankittiin lämminverisiä ravi- ja ratsuhevosia. Vuonna 1989 oppilaitoksen nimi vaihtui taas, Ypäjän hevostalousoppilaitokseksi, joka tarkoitti sitä, että myös koulutusta ohjattiin entistä enemmän hevostalouspainotteisemmaksi.

Suomen Ratsastusopisto

Suomen Ratsastusopisto (SRO) aloitti toimintansa Ypäjällä vuonna 1972. Suomen Ratsastajainliiton (SRL) kannatusyhdistys hankki toimintaa varten Ypäjän kunnalta Varsanojan Kansakoulu-nimisen tilan rakennuksineen. Varsinainen rakennustoiminta alkoi vuonna 1972, jolloin opisto myös vihittiin käyttöön. Opistolla alettiin järjestää muun muassa SRL:n tuomari-, toimitsija- ja vammaisratsastuskursseja, ratamestariseminaareja, valmennusleirejä, nuorisojohtajakoulutustilaisuuksia ja ratsastukseen liittyviä erilaisia kursseja. Ratsastuksenopettajia alettiin kouluttaa vuonna 1974. Ypäjä-hallin valmistuttua vuonna 1986 Suomen Ratsastajainliitto keskitti kaikkien lajien valmennustoiminnan Ypäjälle. Valmennusleirejä ja koulutustapahtumia järjestivät muun muassa huippuvalmentajat Kyra Kyrklund, Silja Pursiainen, Jos Lansink, George Morris ja Eric Lette. Vuonna 1993 sekä Ypäjän hevostalousoppilaitos että Suomen Ratsastusopisto lakkautettiin ja niiden tilalle perustettiin osakeyhtiömuotoinen Hevosopisto Oy.

Presidenttiemme hevoset

Siittolanmäen laitokset ovat vastanneet monien Suomen valtiomiesten hevosten ylläpidosta. Marsalkka Mannerheimin ratsu Käthy vietti viimeiset elinvuotensa Ypäjällä. Myös presidentti Mauno Koiviston hevoset Kaunotar, Suosikki, Lento ja Zaslon ovat olleet sijoitettuina Ypäjälle. Tällä hetkellä Siittolanmäellä asustaa presidentti Tarja Halosen omistama tamma Ypäjä Tarja.

Lähteet

Siittolanmäki 60 vuotta. Hevosalan tutkimus ja koulutus Ypäjällä 1937-1997. Ypäjä 1997. ISBN 952-90-8958-9