Uljas Kiuru

Uljas Kiuru (Usko Toivo Uljas) syntyi 12.8.1927 Kivennavalla Karvalan kylässä kuusilapsisen perheen esikoisena. Perheen tila Karvalassa oli periytynyt isältä pojalle 1600-luvulta lähtien. Talvisodan syttyessä Kiurun perhe tuli evakkona Tuulokseen, jossa he asuivat pappilan mailla Iso-Liikilässä, nykyisessä Pihatuvassa, kymmenisen vuotta ennen kuin muuttivat Lammille. Uljas Kiurulla ja hänen puolisollaan Pirkolla (Lammin Kostilan kylästä) on kolme lasta. Kiuru toimi opettajana 38 vuotta, ja suurimman osan siitä Lammilla Iso-Evon kansakoulun johtajaopettajana. Hän oli myös kotikuntansa taideasiamies ja mukana Hämeen kuvataidetoiminnassa. Kiurulla oli monia muita luottamustehtäviä kulttuurin lisäksi kunnallis- nuoriso- ja urheilutoiminnassa. Mittavan uran Uljas Kiuru teki kivennapalaisen ja lammilaisen kansanperinteen ja historian kerääjänä. Hän sai kotiseutuneuvoksen arvonimen vuonna 1993.

Sotilas

Uljas Kiuru osallistui 16-vuotiaana vapaaehtoisena jatkosotaan; hän toimi Kannaksella, Antreassa ja Kuukaupissa sotilasviestikeskuksen hoitajana kesästä syksyyn vuonna 1944.  Kiuru kävi Reserviupseerikoulun Haminassa vuonna 1951 ja hänen sotilasarvonsa on kapteeni. Hän oli mukana kotiseutunsa veteraanijärjestössä. Kiuru on saanut useita sotilaallisia kunnia- ja ansiomerkkejä.

Opettaja

Kiuru valmistui opettajaksi Kajaanin seminaarista vuonna 1950, toimi Lammin Vilkkilän koulun opettajana vuosina 1951-1954, sen jälkeen Hämeenkyrössä vuoden ajan, kunnes palasi Lammille Iso-Evon kouluun vuonna 1955. Tästä toimestaan hän jäi eläkkeelle vuonna 1988. Koulutoimensa ohella Kiuru opetti Evon metsätyökoulussa kansalaistaitoa sekä taide- ja ympäristökasvatusta 1970-luvulla ja jatkoi metsäopistossa vielä kansalaistaidon tuntiopettajana.

Uljas Kiuru oli hyvin pidetty opettaja; entiset oppilaat pitävät yhteyttä häneen vielä tänäänkin. Opettajan työssään Kiuru painotti positiivista kannustamista pakottamisen sijaan ja hänen mielestään henkinen yhteys lapsiin on tärkeää yhteistyön ja oppimisen kannalta. Liikunnan ja taiteen opetuksessa vapaus ja innostus ovat avaimia lapsen yrittämishalun ja luomisvoiman herättämiseen. Monet Uljas Kiurun oppilaista menestyivät urheilussa ja saivat palkintoja ja kunniamainintoja kuvataidekilpailuissa.

Urheilija

Uljas Kiuru on juossut elämänsä aikana 80 maratonia eri maissa ja voittanut Suomen, Lahden ja Hämeen piirin sekä Karjalan Liiton mestaruuden. Hän toimi useissa eri hämäläisissä, karjalaisissa ja valtakunnallisissa liikunnallisissa järjestöissä johtokunnan jäsenenä ja puheenjohtajana. Hänen viimeisin luottamustoimensa oli Suomen Veteraaniurheiluliiton puheenjohtajuus. Neljänkymmenen vuoden uralle Lammin Säkiän toiminnanjohtajana ja aktiivisena vetäjänä hän sai järjestön ensimmäisen kunniajäsenen arvon vuonna 1988. Uljas Kiuru on myös Lammin Karjalaseuran ja Suomen Veteraaniurheiluliiton kunniapuheenjohtaja.

Taideasiamies

Uljas Kiuru oli opettajantyön ohessa Lammin kunnan taideasiamiehenä vuosina 1960 – 1988, ja sen jälkeen Lammin kunnan sivutoimisena kulttuurisihteerinä. Kunnan taideasiamiehenä hän on toiminut vuodesta 1992 lähtien. Kiurun oma kiinnostus taiteeseen on ollut sysäyksenä mittavaan työhön taiteen hyväksi. Hän on järjestänyt lähes 200 taidenäyttelyä eri puolilla Lammia vuodesta 1957 asti. Oppilaidensa parhaimmista töistä hän keräsi taidekokoelman Lammin kunnantalolle. Vuodesta 1973 alkaen Kiuru järjesti Lammille viikon kestävän Taidetapahtuma-sarjan, jossa kuvataiteen lisäksi oli muutkin kulttuurimuodot esillä. Lammin kunnan lähes puolentoista sadan teoksen taidekokoelman esittely, vaaliminen ja kartuttaminen oli myös Kiurun tehtävänä, ja häntä avusti luetteloinnissa Hämeenlinnan taidemuseo.

Kotiseutumies

Taideasiamiehen toimenkuvaan kuului vuodesta 1992 lähtien myös kotiseututyö. Kahden maan kansalaisena – karjalaissyntyisenä hämäläisenä – Uljas Kiurua kiinnostaa muinaisuus ja ihmisen historia ja perinteet. Hän on järjestänyt kivennapalaisia ja lammilaisia kotiseutujuhlia ja -tapahtumia, esitelmöinyt ja luennoinut karjalaisesta kulttuurista ja Kanta-Hämeen muinaishistoriasta sekä kirjoittanut lukuisia artikkeleita näistä aiheista.

Kirjailija

Uljas Kiuru on ollut myös sanomalehtimies; hän kuuluikin 1960-luvulta lähtien Hämeen Sanomien neuvottelukuntaan. Kiuru oli mukana perustamassa Lammin kotiseutulehden vuonna 1967 ja toimi alusta alkaen 25 vuotta lehden päätoimittajana .

Kaikista kiinnostuksensa ja toimintansa kohteista Kiuru myös kirjoitti. Niteitä on kertynyt 41 arkistoitua kappaletta ja teosta Karjalasta, Hämeestä, merkkihenkilöistä, urheilusta, kylätarinoista, sananparsista, historian tapahtumista j.n.e. Ne ovat arvokkaita tietolähteitä niille, joita kotiseudun historia ja tarinat kiinnostavat. Kiurun tekstit eivät ole tieteellisiä katsauksia, vaan lyhyitä dokumentteja, joita hän on itse joskus kuvannut "muistoiksi". Kirjoittajalle itselleen "muistot" merkitsevät rakkautta kotiseudun ihmisiin, luontoon ja tapahtumiin, taiteeseen ja koko elämään.