Vilkkilä
Vilkkilän kylä entisen Lammin alueella koostuu useasta kylästä: Hauhialan, Ronnin, Lampellon ja Vilkkilän kylien rajat sulautuvat toisiinsa. Hauhialan kylä mainitaan aikakirjoissa jo 1300-luvulla, Ronni 1400-luvulla. Ronnin kartanon historia tunnetaan 1500-luvulta lähtien. Vilkkilä puolestaan on Suomen tunnetuin kissakylä. Vilkkilästä on löytynyt uhrikuppikivi Rokkilan talon läheisyydestä, joten paikkakunnalla on asuttu jo muinaisajalla. Rokkilan, Vilkin, Hannulan ja Vinnilän taloista on maininta 1500-luvun puolenvälin veroluetteloissa.
Ronnin keskuslaitos eli Pääjärven kuntoutuskeskus (nyk. Eteva) on dynamo kylien välillä ja sen liikuntahalli on kyläläisten käytössä; mm. jumppakerho, lentopallokerho, rivitanssijat ja tanhupiiri harjoittelevat Ronnilla. 90-vuotias Vilkkilän Nuorisoseura on yksi seutukunnan toimivimmista nuorisoseuroista.
Palvelut
Vilkkilässä käy kirjastoauto, hierontaa saa halutessaan, luomutilalta voi ostaa ruokaa, taiteilija Eero Pöyhtärin kehystyspajassa saa kehykset tauluihinsa, Ronnin keskuslaitos takaa kylälle bussiyhteydet useamman kerran päivässä ja kylässä on toimiva kunnallistekniikka. Vilkkilässä on myös kuvanveistäjä Raimo Hossin kesäpaikka ja kulttuurikeskus. Koulun lakkautuksen vuoksi koululaiset viedään Kostilaan ja Konnarille.
Vilkkilän kissat
Vilkkilä on ympäri Suomea tunnettu kissoistaan. Siitä kertoo myös vanha loru:
Vilkkilässä on viis porttia,
joka portil viis ämmiä,
joka ämmäl viis konttia,
joka kontis viis kissaa,
joka kissal viis poikast.
Maininta Vilkkilän kissoista löytyy mm. hauholaisen Sulo Vuolijoen kirjasta Yksikamarisen arkielämää.