Hämeenlinnan Yhteiskoulu

Suomalainen tyttökoulu

Hämeenlinnaan perustettiin vuonna 1878 suomalainen tyttökoulu. Koulu oli koko maassa vasta kolmas, jossa tytöt saivat korkeampaa opetusta suomen kielellä. Suomalaismielinen koulu oli yksityinen, ja sen perustajia ja omistajia olivat mm. yliopettajat Johan Gabriel Geitlin, Karl Ervast, E. Bonsdorff ja K.J.Blomstedt. Koulu toimi aluksi neliluokkaisena tyttökouluna, joka laajennettiin vuonna 1882 kuusiluokkaiseksi. Tyttökoulu aloitti toimintansa vuokratiloissa Pikkutorilla. Koulussa oli alussa 17 oppilasta ja 6 opettajaa. Syksyllä 1879 koulu muutti postimies Lönnin taloon Linnankatu 6:een. Syksyllä vuonna 1887 koulun omistajat lunastivat laamanni G. A. Wetterhoffin perillisiltä empiretyylisen puutalon Turuntien varrelta, joka kunnostettiin koulukäyttöön sopivaksi, ja koulu muutti taloon vuonna 1888. Koulun rakennuspiirustukset ovat digitoituna nähtävillä Hämeenlinnan Lydiassa (http://goo.gl/r8ZNy). Arkkitehdit Helin ja Nyström piirsivät 1890-luvun lopussa kouluun eteisen kautta liitetyn lisärakennuksen, johon tuli kaksi luokkahuonetta. Myös Helinin piirtämän jugendrakennuksen rakennuspiirustukset ovat digitoituna Hämeenlinan Lydiassa (http://goo.gl/QHYZS).

Jatkoluokat

Tyttökoulun ylläpitäjät eivät olleet 1890-luvun lopussa halukkaita perustamaan yliopistoon johtavia jatkoluokkia. Tästä syystä kaupunkiin perustettiin vuonna 1900 erillinen toimikunta, joka otti vastuulleen jatkoluokkien ylläpidon. Perheineen Oulusta Hämeenlinnaan muuttanut professori Karl Johan von Fieandt toimi aktiivisesti yliopisto-opintoihin oikeuttavien jatkoluokkien puolesta. Jatkoluokat saivat virallisen perustamisluvan vuonna 1900, ja toiminta aloitettiin syksyllä samana vuonna. Jatkoluokat saivat oppilaansa pääasiassa tyttökoulusta, ja niiden oppilaat työskentelivät vuokratiloissa Palokunnankatu 20:ssa sekä Eteläkatu 4:ssä. Vuonna 1907 ne saivat luokkatilat yhteiskoulun tiloista Turuntie 2:ssa.

Samaan aikaan tyttökoulun ylläpitäjien keskuudessa keskusteltiin tyttökoulun muuttamisesta yhteiskouluksi ja päätettiin perustaa osakeyhtiö takaamaan koulun talous. Tämä toteutui senaatin vuonna 1904 myöntämällä luvalla. Jatkoluokkien ylläpito siirtyi saman osakeyhtiön alaisuuteen vuonna 1909. Yhteiskoulu sai ylioppilastutkinto-oikeuden vuonna 1902 ja oikeuden antaa keskikoulutodistuksia vuonna 1921.

Vuodesta 1908 alkaen on koulussa toiminut aktiivinen luontokerho Rusokki.

Vuosina 1904 -1909 koulusta käytettiin myös nimeä Hämeenlinnan suomalainen yhteis- ja tyttökoulu, sillä myös tyttökoulun luokkia toimi koulussa vuoteen 1909 asti.

Jatkoluokkien johtajattaret: 1900 -1904 Maiju Ståhl, 1904 -1906 Eine Lehtonen, 1906 -1909 Taimi Vuorinen.

Hätilänmäelle

Kuva: Henry Vartiainen

Vuonna 1955 yhteiskoulua varten rakennettiin uusi koulutalo Hätilään Viertokatu 1:een rehtori Paavo Kourin luotsaamana. Koulutalo Turuntiellä alkoi käydä ahtaaksi. Hätilänmäkeä pidettiin parhaimpana vaihtoehtona koululle, johon oppilaat tulisivat lähiympäristöstä. Lähiökoulujen rakentaminen oli yleistä 1950-luvulla muuallakin Suomessa. Koulusta tuli ajan tyyliin funktionalistinen, tyypillinen koulurakennus.

Toiminta yksityisenä kouluna päättyi vuonna 1976.

<widget type="googlemap"> <marker lat="61.00688" lon="24.48144">Tuomelan yksikkö 1.-6.-luokat, Tuomelankatu 20</marker> <marker lat="61.00509" lon="24.48448">Hätilän yksikkö 7.-9.-luokat, Viertokatu 1</marker> </widget> 

Yhteiskoulu tänään

Vuonna 1998 vanha koulurakennus remontoitiin, ja lukiolaiset kävivät koulua Keskuskoulun tiloissa. Vuonna 1999 syksyllä Hätilänmäellä aloitti toimintansa uudelleen järjestetty Hämeenlinnan yhteiskoulu, johon kuuluu Tuomelan ala-aste (luokat 1-6) ja Hätilän yläaste (luokat 7-9). Ne muodostavat peruskoulun. Luokat toimivat molemmissa koulurakennuksissa, vanhassa Tuomelan koulussa ja entisen yhteiskoulun tiloissa. Pitkään olemassaolostaan taistellut Yhteiskoulun lukio toimii vielä kesään 2012 asti. Koulussa toimii Hykin teatteri ja koulukirjasto. Koulun rehtori on tällä hetkellä Arto Nykänen ja apulaisrehtorina toimii Anne Laatikainen. Koulussa voi opiskella englantia, ruotsia, saksaa ja ranskaa. Ruoasta huolehtii Linnan Ateria.

Hämeenlinnan Yhteiskoulun lukio - Hykin lukio – on ollut yksi Hämeenlinnan viidestä lukiosta. Opiskelijoita koulussa on 214 vuonna 2011. Koulussa on toiminut Luovan Yrittäjyyden linja, jonne on päässyt vuosittain 10 uutta opiskelijaa pääsykokeen perusteella. Hämeenlinnan Yhteiskoulun lukion toiminta lakkaa 31.7.2012, jolloin opiskelijat ja opettajat siirtyvät muihin Hämeenlinnan lukioihin.

Koulun rehtorit koko sen historian aikana: 1878 -1880 Fredrika Wetterhoff, 1880 -1885 Ida Petander, 1885-1894 Anna Lilius, 1894 -1896 Hilda Nordlund, 1896 Hilda Forström, 1897 Sofia Gylden, 1897-1904 Anni Löfgren, 1904 -1907 Toini Vaipio, 1907 -1941 Verneri Vartia, 1941 -1968 Paavo Kouri, 1968 -1976 Mikko Myllyntausta. Lukio: 1976 -1984 Mikko Myllyntausta, 1984 -1985 Heikki Tiainen, 1985 -1995 Erkki Verkama, 1995 –1998 Pasi Bergman, 1998 -1999 Timo Olli, 1999 -2000 Heljä Kivioja, 2000 - 2003 Arja Aalto-Laaksonen, 2003 -2008 Tuomo Iltanen, 2008 -2012 Pieta Tukkimäki-Hildén. Peruskoulu (yläste ja yhtenäiskoulu): 1976 -2001 Pasi Bergman, 2001- Arto Nykänen.

Häätäjäiset Hätilästä

Hämeenlinnan Yhteiskoulun lukio ja Hykin Seniorit järjestivät lauantaina 14.4.2012 Aulangolla ohjelmallisen juhlatilaisuuden lukion lakkauttamisen tiimoilta vanhoja muistellen ja eteenpäin katsellen. 

Lähteet

Vilkuna, Anna-Maria: Yhteiskoulu - Yhteisvoimin - Hämeenlinnan yhteiskoulu 125 vuotta. Hämeenlinna 2003