Ero sivun ”Ylinen Viipurintie” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
imported>Merja Taavila
(→‎Lähteet: korjattu linkkejä saavutettavuusvaatimusten mukaiseksi)
Rivi 1: Rivi 1:
Ylinen Viipurintie on ollut olemassa jo&nbsp;rautakaudella.&nbsp;Se&nbsp; raivattiin keskiajalla yleiseksi tieksi ja muodosti yhteyden keskiaikaisten Turun, Hämeen ja Viipurin linnojen välillä.&nbsp;Turusta [[Hämeenlinna|Hämeenlinnaan]] kulkeva osuus, [[Hämeen härkätie|Hämeen Härkätie]] kulki Liedon, Marttilan, Kosken, Someron ja Rengon kautta. Se jatkui Hämeenlinnasta ylisenä Viipurin tienä.&nbsp;Yliseltä Viipurintieltä johti toinen keskiaikainen yleinen tie Asikkalan kautta Savoon. Tämä Suuri Savontie oli yhdysside [[Hämeen linna|Hämeen linnan]] ja Olavinlinnan välillä.&nbsp;Ylinen Viipurintie kulkee halki vanhojen kulttuurimaisemien ja on [[Kuninkaantie|Kuninkaantien]] ohella Hämeen merkittävimpiä keskiajalta peräisin olevia yleisiä teitä. <br><widget type="googlemap">
Hämeenlinnasta Viipuriin johtava '''Ylinen Viipurintie''' rakennettiin
<marker lat="61.07149" lon="24.94969">Ylinen Viipurintie</marker>
ensisijaisesti hallinnon ja puolustuksen tarpeisiin. Hämeestä molempia Salpausselkiä
</widget>
pitkin Etelä-Karjalaan kulkeva tie mainitaan jo Kustaa Vaasan sihteerin, '''Jaakko Teitin'''
vuosina 1555 - 1556 laatimassa yhtenäisessä luettelossa. Ylinen Viipurintie oli kahdesta
Hämeestä Viipuriin Kymenlaakson kautta johtavasta tiestä pohjoinen. Kulkureitti on ollut
olemassa jo rautakaudella. Se raivattiin keskiajalla yleiseksi tieksi ja muodosti yhteyden
keskiaikaisten Turun, Hämeen ja Viipurin linnojen välillä. Turusta Hämeenlinnaan
kulkeva osuus, Hämeen Härkätie jatkui Hämeenlinnasta ylisenä Viipurin tienä. Yliseltä
Viipurintieltä johti toinen keskiaikainen yleinen tie [[Asikkala|Asikkalan]] kautta Savoon. Tämä Suuri
Savontie oli yhdysside Hämeen linnan ja Olavinlinnan välillä. Lammilta [[Lahti|Lahteen]] kulki
kaksikin vaihtoehtoista reittiä, joista eteläisempi Hämeenkosken läpi Sairakkalaan ja
sieltä suoraan Lahteen. Tärkeiden teiden varsilla tuli olla kievari ja hollikyyti valmiina
kahden penikulman välein. Hankalan rälssitila toimi kestikievarina ainakin 1800-luvulla
ja 1900-luvun alussa.
Pohjoisempi reitti kulki Lammilta Putulan kautta [[Hollola|Hollolaan]], [[Kurhila|Kurhilaan]], [[Anianpelto|Anianpeltoon]],
[[Heinola|Heinolaan]] jne. Tie pohjoiseen kulki keskiaikaisperäistä reittiä pitkin. [[Putula|Putulan kylässä]] on
vanhaa tietä kuljettavissa Myllytiellä ja Kevarintiellä. Ylinen Viipurintie mutkittelee halki vanhojen kulttuurimaisemien ja on Kuninkaantien
ohella Hämeen merkittävimpiä keskiajalta peräisin olevia yleisiä teitä. Ylistä Viipurintietä käyttivät niin rahvas, ylhäisö kuin sotilaatkin.


==== Ylisen Viipurintien reitti  ====
=== Lähteet ===


Ylinen Viipurintietä käyttivät niin rahvas, ylhäisö kuin sotilaatkin. Vanha Maakuntalaki vuodelta 1347 velvoitti talonpoikia pitämään teitä kunnossa. Hämeen linnasta johti tie Vanajan Idänpäästä kohti koillista ja tuli [[Hauho|Hauhon]] puolelle Heinäkankaalla. Siltasessa se ylitti [[Eteläinen|Eteläistenjärveen]] laskevan joen sekä Hevossillanojan, joka on mainittu jo vuonna 1437 rajapaikkana. Siltasesta tie kulki [[Tuulos|Tuulokseen]] Hirvivuoren ja Hirvenojan yli kiertäen Pannujärven ja tuli [[Syrjäntaka|Syrjäntaan]] kylään [[Lepistön talo|Lepistön]] talon luona. Lepistön talo oli 1400-luvun alussa Tavastien lampuotitila. Syrjäntakana Yliseen Viipurintiehen yhtyi [[Hauhon kirkko|Hauhon kirkolta]] tuleva tie. Syrjäntakana&nbsp;Ylisen Viipurintien varrella olevaa kestikievaria&nbsp;isännöi vuonna 1441 Nils Häppäinen.  
* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Loppuraportti 2/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.  
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/hameenkoski_raportti.pdf Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa (pdf-versio avautuu uuteen välilehteen)]


Toinen kestikievari matkustavaisia varten oli [[Pohjoisten kylä|Pohjoisten]] kylän [[Tuuloksen Kapakanmäki|Kapakanmäellä]], nykyisen tanssipaikan kohdalla.&nbsp;Matka&nbsp;jatkui kohti [[Lammi|Lammia]] noudatellen harjua, ylitti Teuronjoen Uudessasillassa. joka oli olemassa jo 1470-luvulla. Puneriajärven itäpuolella oli vuonna 1466 Savikorvensilta.&nbsp;Pohjoisten kylän kohdalla tie jatkoi&nbsp;[[Tanttila|Tanttilaan]], jossa se haarautui Jahkolaan. Ylempi tielinja teki mutkan&nbsp;vuonna 1910 rakennetun&nbsp;työväentalon kohdalla ja yhtyi alempaan tielinjaan [[Oitenkylä|Oitenkylän]] kautta. Tanttilassa se sivuaa vanhaa kylätonttia sekä lähellä sijaitsevaa Kalailan kylätonttia.&nbsp;Lammilta Ylinen Viipurintie &nbsp;suuntautui Salpausselän harjua pitkin Lahteen ja sieltä edelleen Kouvolan kautta Lappeenrantaan ja Viipuriin.
<br>
 
[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]
==== Sotilastie  ====
[[Luokka: Hämeenkoski]]
 
[[Luokka: Tiet]]
Vuonna 1655 kolme rykmenttiä marssi Ruotsulan kautta Inkerinmaalle Salpausselkää myötäillen. 1700-luvulla ylisestä Viipurin tiestä muodostui sotilaallisesti tärkeä reitti, jota pitkin vuoroin Ruotsi, vuoroin Venäjä pyrki etenemään. Ylinen-Viipurintien perustaminen ajoittuu vuoteen 1712. Tietä kunnostettiin ja sitä&nbsp;käytettiin Uudenkaupungin rauhan jälkeen vuonna 1721. Turun rauhan 1743 rajalinja kulki tien katkaisevassa Kymijoessa. Se ylitettiin soutaen Ruotsin Keltin ja Venäjän Ruotsulan vartioasemien väli.
[[Luokka: Kulttuurimaisemat]]
 
Kustaa III ratsasti ylistä Viipurin tietä pitkin johtaen yritystä vallata takaisin Kaakkois-Suomi. Kustaa III:n sota&nbsp;käytiin Ruotsin ja Venäjän&nbsp;välillä kesäkuusta 1788 elokuuhun 1790.&nbsp; Vuonna 1772 säädyiltä vallan kaapannut Kustaa III halusi vahvistaa omaa asemaansa kuninkaana ja palauttaa Ruotsin mahtia sekä hattujen sodan jälkeisessä Turun rauhassa 1743 menetetyt alueet. Kustaa III:n haluun hyökätä Venäjälle vaikutti myös Suomessa esiintynyt itsenäisyysliike, joka haki tukea juuri Venäjältä. Sota päättyi Värälän rauhaan ilman selvää voittajaa ja ilman rajamuutoksia.&nbsp;Tien varrella kesäkuussa 1789 käyty Utin taistelu osoitti Venäjälle tien läntisimmän linnakkeen Utin rakennuspaikan. Idemmäs Ylinen Viipurintien varteen oli jo vuonna 1773 rakennettu Davidovin, Taavetin linnoituskaupunki.
 
==== Uusia väyliä  ====
 
Ylinen Viipurintie seuraa 12-tietä Tuuloksen Pohjoisten kylästä Tanttilan risteykseen asti. Kymenlaaksossa nykyinen valtatie 6&nbsp;noudattaa edelleen pääpiirteissään vanhaa linjaa. Sen viereen rakennettiin 1870 valmistunut Pietariin johtava rautatie, joka kuitenkin Kouvolan jälkeen suuntautuu kulkemaan eteläisen, Alinen Viipurintien reittiä.
 
==== Lähteet  ====
 
Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen Liitto. Hämeenlinna 2003<br>Koskimies, Y.S.: Hauhon, Luopioisten, Tuuloksen historia. Hämeenlinna 1985.
 
http://www.keltti.net/Ruotsula/sotatie.pdf [[Coordinates::61.07149, 24.94969| ]]
 
[[Category:Tiet]]

Versio 10. kesäkuuta 2020 kello 13.55

Hämeenlinnasta Viipuriin johtava Ylinen Viipurintie rakennettiin ensisijaisesti hallinnon ja puolustuksen tarpeisiin. Hämeestä molempia Salpausselkiä pitkin Etelä-Karjalaan kulkeva tie mainitaan jo Kustaa Vaasan sihteerin, Jaakko Teitin vuosina 1555 - 1556 laatimassa yhtenäisessä luettelossa. Ylinen Viipurintie oli kahdesta Hämeestä Viipuriin Kymenlaakson kautta johtavasta tiestä pohjoinen. Kulkureitti on ollut olemassa jo rautakaudella. Se raivattiin keskiajalla yleiseksi tieksi ja muodosti yhteyden keskiaikaisten Turun, Hämeen ja Viipurin linnojen välillä. Turusta Hämeenlinnaan kulkeva osuus, Hämeen Härkätie jatkui Hämeenlinnasta ylisenä Viipurin tienä. Yliseltä Viipurintieltä johti toinen keskiaikainen yleinen tie Asikkalan kautta Savoon. Tämä Suuri Savontie oli yhdysside Hämeen linnan ja Olavinlinnan välillä. Lammilta Lahteen kulki kaksikin vaihtoehtoista reittiä, joista eteläisempi Hämeenkosken läpi Sairakkalaan ja sieltä suoraan Lahteen. Tärkeiden teiden varsilla tuli olla kievari ja hollikyyti valmiina kahden penikulman välein. Hankalan rälssitila toimi kestikievarina ainakin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Pohjoisempi reitti kulki Lammilta Putulan kautta Hollolaan, Kurhilaan, Anianpeltoon, Heinolaan jne. Tie pohjoiseen kulki keskiaikaisperäistä reittiä pitkin. Putulan kylässä on vanhaa tietä kuljettavissa Myllytiellä ja Kevarintiellä. Ylinen Viipurintie mutkittelee halki vanhojen kulttuurimaisemien ja on Kuninkaantien ohella Hämeen merkittävimpiä keskiajalta peräisin olevia yleisiä teitä. Ylistä Viipurintietä käyttivät niin rahvas, ylhäisö kuin sotilaatkin.

Lähteet


Noudettu kohteesta ”https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Ylinen_Viipurintie&oldid=30647”