Ylinen Viipurintie

Ylinen Viipurintie on ollut olemassa jo rautakaudella. Se  raivattiin keskiajalla yleiseksi tieksi ja muodosti yhteyden keskiaikaisten Turun, Hämeen ja Viipurin linnojen välillä. Turusta Hämeenlinnaan kulkeva osuus, Hämeen Härkätie kulki Liedon, Marttilan, Kosken, Someron ja Rengon kautta. Se jatkui Hämeenlinnasta ylisenä Viipurin tienä. Yliseltä Viipurintieltä johti toinen keskiaikainen yleinen tie Asikkalan kautta Savoon. Tämä Suuri Savontie oli yhdysside Hämeen linnan ja Olavinlinnan välillä. Ylinen Viipurintie kulkee halki vanhojen kulttuurimaisemien ja on Kuninkaantien ohella Hämeen merkittävimpiä keskiajalta peräisin olevia yleisiä teitä.
<widget type="googlemap"> <marker lat="61.07149" lon="24.94969">Ylinen Viipurintie</marker> </widget>

Ylisen Viipurintien reitti

Ylinen Viipurintietä käyttivät niin rahvas, ylhäisö kuin sotilaatkin. Vanha Maakuntalaki vuodelta 1347 velvoitti talonpoikia pitämään teitä kunnossa. Hämeen linnasta johti tie Vanajan Idänpäästä kohti koillista ja tuli Hauhon puolelle Heinäkankaalla. Siltasessa se ylitti Eteläistenjärveen laskevan joen sekä Hevossillanojan, joka on mainittu jo vuonna 1437 rajapaikkana. Siltasesta tie kulki Tuulokseen Hirvivuoren ja Hirvenojan yli kiertäen Pannujärven ja tuli Syrjäntaan kylään Lepistön talon luona. Lepistön talo oli 1400-luvun alussa Tavastien lampuotitila. Syrjäntakana Yliseen Viipurintiehen yhtyi Hauhon kirkolta tuleva tie. Syrjäntakana Ylisen Viipurintien varrella olevaa kestikievaria isännöi vuonna 1441 Nils Häppäinen.

Toinen kestikievari matkustavaisia varten oli Pohjoisten kylän Kapakanmäellä, nykyisen tanssipaikan kohdalla. Matka jatkui kohti Lammia noudatellen harjua, ylitti Teuronjoen Uudessasillassa. joka oli olemassa jo 1470-luvulla. Puneriajärven itäpuolella oli vuonna 1466 Savikorvensilta. Pohjoisten kylän kohdalla tie jatkoi Tanttilaan, jossa se haarautui Jahkolaan. Ylempi tielinja teki mutkan vuonna 1910 rakennetun työväentalon kohdalla ja yhtyi alempaan tielinjaan Oitenkylän kautta. Tanttilassa se sivuaa vanhaa kylätonttia sekä lähellä sijaitsevaa Kalailan kylätonttia. Lammilta Ylinen Viipurintie  suuntautui Salpausselän harjua pitkin Lahteen ja sieltä edelleen Kouvolan kautta Lappeenrantaan ja Viipuriin.

Sotilastie

Vuonna 1655 kolme rykmenttiä marssi Ruotsulan kautta Inkerinmaalle Salpausselkää myötäillen. 1700-luvulla ylisestä Viipurin tiestä muodostui sotilaallisesti tärkeä reitti, jota pitkin vuoroin Ruotsi, vuoroin Venäjä pyrki etenemään. Ylinen-Viipurintien perustaminen ajoittuu vuoteen 1712. Tietä kunnostettiin ja sitä käytettiin Uudenkaupungin rauhan jälkeen vuonna 1721. Turun rauhan 1743 rajalinja kulki tien katkaisevassa Kymijoessa. Se ylitettiin soutaen Ruotsin Keltin ja Venäjän Ruotsulan vartioasemien väli.

Kustaa III ratsasti ylistä Viipurin tietä pitkin johtaen yritystä vallata takaisin Kaakkois-Suomi. Kustaa III:n sota käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä kesäkuusta 1788 elokuuhun 1790.  Vuonna 1772 säädyiltä vallan kaapannut Kustaa III halusi vahvistaa omaa asemaansa kuninkaana ja palauttaa Ruotsin mahtia sekä hattujen sodan jälkeisessä Turun rauhassa 1743 menetetyt alueet. Kustaa III:n haluun hyökätä Venäjälle vaikutti myös Suomessa esiintynyt itsenäisyysliike, joka haki tukea juuri Venäjältä. Sota päättyi Värälän rauhaan ilman selvää voittajaa ja ilman rajamuutoksia. Tien varrella kesäkuussa 1789 käyty Utin taistelu osoitti Venäjälle tien läntisimmän linnakkeen Utin rakennuspaikan. Idemmäs Ylinen Viipurintien varteen oli jo vuonna 1773 rakennettu Davidovin, Taavetin linnoituskaupunki.

Uusia väyliä

Ylinen Viipurintie seuraa 12-tietä Tuuloksen Pohjoisten kylästä Tanttilan risteykseen asti. Kymenlaaksossa nykyinen valtatie 6 noudattaa edelleen pääpiirteissään vanhaa linjaa. Sen viereen rakennettiin 1870 valmistunut Pietariin johtava rautatie, joka kuitenkin Kouvolan jälkeen suuntautuu kulkemaan eteläisen, Alinen Viipurintien reittiä.

Lähteet

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen Liitto. Hämeenlinna 2003
Koskimies, Y.S.: Hauhon, Luopioisten, Tuuloksen historia. Hämeenlinna 1985.

http://www.keltti.net/Ruotsula/sotatie.pdf