Anniskeluyhtiön toimitalo

Anniskeluyhtiön entinen toimitalo edustaa Jugend-tyyliä. Kuva: Mervi Koski

Hämeenlinnassa Raatihuoneenkadun ja Rauhankadun kulmauksessa, Rauhankatu 8:ssa sijaitsee vuonna 1900 valmistunut entinen Anniskeluyhtiön toimitalo, joka nykyisin toimii teknisen viraston toimitalona. Rakennus edustaa jugend-tyyliä ja sen on suunnitellut hämeenlinnalaissyntyinen arkkitehti Henrik Reinhold Helin (1868-1923), joka oli merkittävin jugend-tyyliä ilmentänyt suunnittelija Hämeenlinnassa. Talon rakennuspiirustuksiin voi tutustua Hämeenlinnan Lydiassa. Helin suunnitteli Hämeenlinnaan vajaat parikymmentä rakennusta, joista vain neljä on säilynyt. Ensimmäinen rakennus, jonka Helin suunnitteli yhdessä A. Nyströmin kanssa, oli Anniskeluyhtiön toimitalo.

Ulkoasu

Mannermainen Jugend ilmenee tässä talossa lähinnä koristeellisina yksityiskohtina, mutta siinä on jugendin oleellisia piirteitä kuten luonnonaiheita, pyörökaariset ikkunat ja ovet sekä kauniit parvekkeet, joiden kaiteissa näkyy joutsenkaulaviiva. Rakennuksen pyöristettyä kulmaa koristaa pieni torniaihe. Julkisivua elävöittävät kolmen ikkunan ryhmät. Koristeaiheet on poimittu luonnosta. Talo ei ole säilynyt sisätiloiltaan alkuperäisenä, mutta komeat peiliovet ja vanhat rappukäytävät sekä ikiaikainen kassaholvi ovat entisellään.

Käyttö

Kivisessä liiketalossa on kaksi kerrosta ja kellaritilat. Suuret viinikellarit ja viinakauppa sijaitsivat alakerrassa. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsi konjakkikauppa, viinakauppa ja työväen anniskeluravintola Tillikka. Toiseen kerrokseen oli sijoitettu raittiusravintola ja asuintiloja. Talon rakennutti anniskeluosakeyhtiö, jolla oli yksinoikeus paloviinan anniskeluun ja lupa pitää kolmea ravintolaa auki kaupungissa. Yhtiön voitoista jyvitettiin 2/3 kaupungin kassaan käytettäväksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Vuonna 1919 voimaan astunut kieltolaki lopetti yhtiön toiminnan. Yhtiö luovutti rakennuksen kaupungille pilkkahinnalla ja vuodesta 1918 lähtien rakennus on toiminut virastona ja käytännössä Hämeenlinnan kaupungintalona 1940-luvulle saakka.

Lähteet

• Aitola, Heikki: Jugendista Hämeenlinnassa. Hämeenlinna-Wanaja: Hämeenlinna-Seuran 50-vuotisjuhlajulkaisu XLV. Hämeenlinna-Seura 1995
  
• Karpiola, Saila: Hämeenlinna kaunistui ja kehittyi viinan voimalla. Hämeen Sanomat 23.6.2006
  
• Koskimies, Marianne: Henrik Reinhold Helin ja jugendarkkitehtuurin tulo Hämeenlinnaan. Arx Tavastica: Hämeenlinnan historiallisen seuran julkaisu 1970, s. 31-42

Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.