Lähdekoodi sivulle Vanhakartano

[[Lammi|Lammin]] Ormajärven itärannalla [[Sankolan kylä|Sankolan kylässä]] sijaitseva Vanhakartano eli Gammelgård on ikivanha rälssitalo. Se muodostui alunperin viidestä tilasta. Gammelgård-nimi esiintyy nykyisessä muodossaan jo vuonna 1453.&nbsp;Kartanon tienoo on&nbsp;Lammin vanhinta asuttua seutua,&nbsp;mistä todistaa&nbsp;maantien varresta löytynyt 600-1200-luvun rautakautinen [[Honkaliinin kalmisto|Honkaliinin kalmisto]] ja uhrilähde. Rautakautista alkuperää on ilmeisesti myös kartanon puistossa rannalla sijaitseva ns. miekanhiontakivi.&nbsp;Kartanoiden välissä ja sivuilla ovat vanhat kylät ja talot. Asutus reunustaa kauniisti laajoja peltoaukeita sijoittuen harjanteiden reunoille. Kartanon alue on arvokasta kulttuurimaisemaa, ja sen läheisyydessä on myös [[Porkkalan kartano|Porkkalan]] ja [[Kivismäen kartano|Kivismäen kartanot]]. 

{{#display_map:61.09959,25.00141}} 

==== Mahtitila&nbsp;  ====

Vanhakartanon ensimmäinen omistaja oli Hattulan kihlakunnantuomari aatelismies Bengt Nilsson. Myös Kustaa Vaasa on omistanut kartanon, mutta varsinaiseen kukoistukseensa kartano nousi 1700-luvulla hovijunkkari Carl Gustaf Stjernwallin aikana.&nbsp;Kartanon maillle nousi lähes 50 torppaa. Stjernvall hankki omistukseensa lisää tiloja mukaanlukien Porkkalan kartanon vuonna 1756, jolloin alkuaan manttaalin kokoinen Vanhakartano laajeni kolmen manttaalin suuruiseksi mahtitilaksi.&nbsp;Hovijunkkari kuitenkin kuoli jo vuonna 1780. Hänen&nbsp;leskensä Margaretha, os. Tandefelt,&nbsp;hoiti kartanoa menestyksellä vuonna 1816 tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Leskeä kutsuttiin "Vanhankartanon Armoksi", joka maksoi miehensä velat ja siitä huolimatta nousi Hämeen rikkaimman naisen asemaan.&nbsp;Hän osti tiloja takaisin Vanhaankartanoon.&nbsp;Margaretha oli Lammilla kovan ja äkkipikaisen naisen maineessa, mutta auttoi myös&nbsp;hädässä olevia&nbsp;lampuotejaan.&nbsp; 

Vanhankartanon Armon pojat&nbsp;kuolivat&nbsp;lapsettomina, ja myös naimisissa olleet tyttäret kuolivat ennen äitiään, joten tytärten lapset perivät kartanon.&nbsp;Tilalla tehtiin isojako vuonna 1816, ja Vanhakartano tuli naimakaupalla sukuun tulleelle von Platenin perheelle, myös vanhimman tyttären nainut eversti Carl von Kraemer tuli muutaman Vanhankartanon tilan omistajaksi. Hän&nbsp;osallistui valtiopäiville.&nbsp;1800-luvun lopulla kartano siirtyi&nbsp;Aleksander Casimir Ehrnrothille ja hänen vaimolleen&nbsp;Ellen Platenille ja muuttui myöhemmin&nbsp;perintötilaksi. Ehrnrothien ainoan pojan Göstan hallitessa&nbsp;kartanoa 1920-luvulla&nbsp;kartanon&nbsp;torpat saivat itsenäisyyden. 

==== Rakennukset<br>  ====

Vanhankartanon kaksikerroksinen, mansardikattoisen puisen päärakennuksen&nbsp;runko on peräisin&nbsp;1700-luvulta. Nykyiselle paikalleen se siirrettiin vuonna 1892, ja vuosina 1937–39 rakennus uusittiin arkkitehtien Carl Frankenhaeuserin ja Marianne Granbergin suunnitelman mukaan.&nbsp;Maantien toisella puolen, vanhalla kartanotontilla on talousrakennusten ryhmä, jossa kivinavetta on vuodelta 1894. Myös punamullatut työväen asuinrakennukset ja aitta ovat 1800-luvulta. Kartanon päärakennusta ympäröi puutarha ja puisto, joka jatkuu puistometsänä [[Mainiemen kuntoutuskeskus|Mainiemen&nbsp;kuntoutuskeskuksen]] mäelle. Rantaan johtava tammikuja on istutettu 1905 ja maantielle johtava koivukuja vuonna 1894. Vanhankartanon ympäristö on erittäin edustavaa viljelymaisemaa, jota sekä kartanon oma että Kivismäen&nbsp;kartanon koivukuja halkovat. Kivismäki kuului ennen Vanhakartanoon, mutta se erotettiin siitä vuonna 1818 Terra Nova-nimisenä.<br> 

==== Lähteet  ====

Rakennettu Häme. Hämeen Liitto ja Rakennustieto Oy. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9 

Lammin pitäjän historia I. Hämeenlinna 1972. ISBN 951-95061-0-1 

Lähde, Heikki K.: Isojakojen Talonmuodostus. Lammin tilojen varhaisvaiheet.&nbsp;Padasjoki<br>[[Coordinates::61.09959, 25.00141| ]] 

[[Category:Lammi|Vanhakartano]][[Category:Kartanot]][[Category:Häme-Wiki]]