Yrttieukko Gertrud
Keskiajalla kansa uskoi vahvasti luonnonjumaliin ja luonnosta saatiin parannusta sairauksiin. Vaivoihin haettiin apua kansanparantajilta, ja myös vanhoihin loitsuihin ja taikoihin turvauduttiin tautien vaivatessa. Vasta 1700-luvulla Hämeenlinnaan saatiin ensimmäiset lääkärit.
Parantamiseen käytettävät kasvit vaihtelivat paikkakunnittain ja perhekunnittain. Ihmiset käyttivät oman perityn tiedon mukaisesti hyväksi koettuja kasveja ja etenkin niitä kasveja, joita löytyi lähiympäristöstä. Vatsavaivojen hoitoon oli huomattava määrä rohdoksia. Vatsavaivat olivat yleisiä, samoin erilaiset ripulitaudit, etenkin punatauti.
Yrttieukko Lehijerwen Gertrud - tai hämäläisittäin Kertruuti - tuntee kasvien taikavoimat, ja monet pyytävät hänen apuaan kuppaan, kaljuuteen ja kolotukseen. Rohtoeukko osaa keittää liemet ja tehdä uutteet, mutta taikasanoja hän käyttää varoen, sillä Valko-Kristuksen kannattajat vainoavat loitsijoita. Gertrudilla on usein mukana iilimatoja hammassärkyyn ja nokkosuutetta vähäverisyyteen. Hän myös tietää, että kaljuuteen tepsii nokkosista tehty hiusvesi. Lisäksi kasveista saa valmistettua Gertrudin mielilääkettä, joka auttaa kaikkiin vaivoihin: yrttilikööriä.
Yrttieukkoon voit törmätä Hämeen keskiaikamarkkinoilla, jossa häntä esittää museoavustaja Carita Rantala.