Valfrid Perttilä
Matti Valfid Perttilä (23. syyskuuta 1878 Isokyrö – 1953 Neuvostoliitto) oli suomalainen poliitikko. Perttilä toimi Suomen sosialidemokraattisen puolueen kansanedustajana Uudenmaan (1907–1909 ja 1910–1913) ja Hämeen eteläisestä (1917) vaalipiiristä. Kansanvaltuuskunnan johtotehtävissä sisällissodan aikana toiminut Perttilä pakeni sodan päätyttyä Venäjän federatiiviseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan.
Ennen kansanedustajaksi nousuaan Perttilä toimi merimiehenä ja kirvesmiehenä vuodesta 1903 Helsingissä. Hän oli Helsingin Kansallislakon keskuskomitean jäsen suurlakon aikana 1905. Ammattiyhdistysliikkeessä aktiivisesti toiminut Perttilä toimi Suomen kuljetustyötekijäin liiton sihteerinä vuonna 1916 ja oli perustamassa Helsingin merimiesten ja lämmittäjäin ammattiosastoa, joka hyväksyttiin kuljetustyöntekijäin liittoon ammattiosasto numero 21:nä. Yhdistyksestä kehittyi Suomen Merimies-Unioni.
14. helmikuuta 1918 Valfrid Perttilästä tuli Suomen työväen pääneuvoston puheenjohtaja, mikä muodollisesti tarkoitti parlamentin puhemiestä, punaisen Suomen valtionpäämiestä, jonka tehtävänä oli valvoa Kullervo Mannerin johtaman punaisen hallituksen toimia. Pääneuvostossa oli 35 jäsentä
Sodan jälkeen Perttilä pakeni Tukholmaan ja sieltä Neuvosto-Venäjälle, missä hän sai kansalaisuuden 1920. Hän toimi sekä Neuvostoliiton että Suomen kommunistisen puolueen tehtävissä. SKP:n perustajajäseniin kuuluneesta Perttilästä tuli vuonna 1922 puolueen keskuskomitean agitaatiojärjestön puheenjohtaja.
Lähdeviitteet
Suomenkielisen Wikipedian artikkeli Valfrid Perttilä