Saaristenmäki

Hämeenlinnan keskustan kaupunginosat ovat

1. Linnanniemi
2. Koilliskulma
3. Hämeensaari
4. Saaristenmäki

Ladataan karttaa...

{"type":"ROADMAP","minzoom":false,"maxzoom":false,"types":["ROADMAP","SATELLITE","HYBRID","TERRAIN"],"mappingservice":"googlemaps3","width":"auto","height":"350px","centre":false,"title":"","label":"","icon":"","lines":[],"polygons":[],"circles":[],"rectangles":[],"copycoords":false,"static":false,"visitedicon":"","wmsoverlay":false,"zoom":14,"layers":[],"controls":["pan","zoom","type","scale","streetview","rotate"],"zoomstyle":"DEFAULT","typestyle":"DEFAULT","autoinfowindows":false,"resizable":false,"kmlrezoom":false,"poi":true,"cluster":false,"clustergridsize":60,"clustermaxzoom":20,"clusterzoomonclick":true,"clusteraveragecenter":true,"clusterminsize":2,"imageoverlays":[],"kml":[],"gkml":[],"searchmarkers":"","fullscreen":false,"scrollwheelzoom":false,"locations":[{"text":"","title":"","link":"","lat":60.99765750000000252839527092874050140380859375,"lon":24.45241730000000046629793359898030757904052734375,"icon":""}]}

 

Hämeenlinnan keskusta on ollut nykyisellä paikallaan vuodesta 1777. Keskustan alueella sijaitsevat useat kunnalliset toimipisteet, valtion virastot, kauppatori sekä erikoisliikkeitä.

Kaupungin keskustassa on käynnistymässä mittava kehityshanke, moottoritien kattaminen, jonka odotetaan tuovan lisää työpaikkoja ja palveluita sekä turvaavan keskustan elinvoimaisuuden.

Historia

Kauppapaikaksi vuonna 1639 Pietari Brahen perustama Hämeenlinnan kaupunki sijaitsi linnan pohjoispuolella nykyisen varuskunnan kohdalla. Hämeenlinna oli ns. maakaupunki, joka sai käydä kauppaa vain ympäristön talonpoikien kanssa. Kaupunki oli vaatimaton. Vuonna 1739 suuri osa kaupungin rakennuksista paloi.

Isovihan jälkeen linnan ympärille haluttiin rakentaa uusia linnoituksia, mikä vaati kaupungin siirtämistä. Vuonna 1777 kuningas Kustaa III päätti, että kaupunki siirretään linnan eteläpuolelle, kruunun virkatalona olleen Saaristen maille.

Kenraalimajuri A. M. von Arbin laati kaupungille asemakaavan, joka kuninkaan määräämin muutoksin hyväksyttiin 1778. Vuodesta 1775 lähtien Uudenmaan ja Hämeen lääninhallituksen paikaksi oli määrätty Hämeenlinna, uuteen kaupunkiin rakennettiin lääninhallitukselle talo. Kaupungin merkittävimmäksi rakennukseksi tuli uusi kirkko, jonka suunnitteli Kustaa III:n hoviarkkitehti Jean Louis Desprez.

Hämeenlinna ehti kehittyä uudella paikallaan vain noin 50 vuotta, kun sitä kohtasi tuhoisa kaupunkipalo vuonna 1831. Tulipalon jälkeen kaupunki sai uuden C. J. Engelin laatiman asemakaavan, jossa korttelit oli jaettu puuistutuksin toteutetuilla palokujilla. Syntyi uusi empiretyylinen puukaupunki.

Rakennushistoriallisia kohteita Hämeenlinnassa

1862 Hämeenlinna yhdistettiin maan pääkaupunkiin rautatiellä, samoihin aikoihin alkoi vilkas höyrylaivaliikenne Vanajavedellä. 1800-luvun Hämeenlinna oli idyllinen koulu-, hallinto- ja varuskuntakaupunki. Teollinen kehitys alkoi varsin myöhään. Hämeenlinnan perustekijänä on ollut edullinen sijainti, täältä on lyhyt matka kaikkialle.

Hämeenlinnan kaupunki oli 1600- ja 1700-luvulla hyvin pieni. Kaupunki kasvoi hitaasti, mutta suhteellisen vakaasti 1800-luvun loppupuolen ajan, 1900-luvulla kasvu nopeutui, mutta todelliset suuret muutokset asukasmäärään tulivat toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen, jolloin Hämeenlinnaa kasvativat siirtoväki, alueliitokset ja suuri maaltamuutto 1960-70-luvulla.

Alueliitoksena suuri osa Hämeenlinnan maalaiskunnasta liitettiin kaupunkiin, vuodesta 1955 Vuorentaan alue ja suurimpana alueliitoksena vuoden 1967 alusta kaupunkiin liitettiin Vanajan kunta lukuunottamatta Harvialan aluetta, sekä osia Hattulan kunnasta.