Rudolf Holsti

Eino Rudolf Woldemar Holsti (1881–1945) oli länsimielinen poliitikko, toimittaja ja diplomaatti, joka oli koulutukseltaan filosofian tohtori. Hän kuului Nuorsuomalaiseen puolueeseen (myöhemmin Liberaalinen kansanpuolue). Holsti toimi ulkoministerinä kahteen otteeseen v. 1919–1922 ja 1937–1938 sekä v. 1918–1940 useissa kansainvälisissä diplomaattitehtävissä. Kansanedustajanakin hän oli pitkään.

Päätoimittajan tehtäviä hän teki mm. Hämeenlinnassa ilmestyneessä Hämettäressä v. 1903-1907 yhdessä ystävänsä ja koulutoverinsa Joel Lehtosen kanssa. Hämetär -lehden pienessä uutisessa 25.4.1907 kerrotaan Holstin jättävän päätoimittajan tehtävät. Ystävyys Lehtosen katkesi, kun Holsti tunnisti itsensä Lehtosen kirjan Sorron lapset (1924) satiirisesti kuvatusta poliitikosta Rolf Idellistä. Helsingin Sanomien Lontoon-kirjeenvaihtaja hän oli v. 1909–1911 ja ulkomaan osaston toimittaja 1911–1917.

Holstin ja hallituksen politiikka oli 1930-luvulla Pohjoismaisen suuntauksen mukaista puolueettomuutta, johon Neuvostoliitto suhtautui epäillen. Holsti myös edusti Suomea YK:n edeltäjässä Kansainliitossa v. 1927–1940. Erityisesti Holstin pitkähkö vierailu v. 1937 Moskovassa aiheutti hankaluuksia Suomen ja Saksan välillä, ja hän joutui eroamaan ulkoasiainministerin tehtävästä sen jälkeen, kun hänen kerrottiin sopimattomasti arvostelleen Adolf Hitleriä diplomaattisessa tilaisuudessa. Holsti itse kiisti koko tapahtuman.

Saksan suurlähettiläs Wuorimaa totesi raportissaan, että Saksa ei luota Suomeen niin kauan kuin Holsti toimii ulkoministerinä. Eron välttämättömyys oli selviö ja hän erosi tehtävistään muun muassa terveydellisiin syihin vedoten. Holsti muutti poikiensa Kalevi ja Olavi Holstin kanssa Yhdysvaltoihin, missä hän luennoi Stanfordin yliopiston sosiologian professorina. USA:ssa Holsti toimi myös presidentti Herbert Hooverin neuvonantajana. Hän kuoli v. 1945 Palo Alton sairaalassa tyräleikkaukseen.

Aseellisesta rauhasta

Rudolf Holstin ensimmäinen kirja Aseellisesta rauhasta, joka ilmestyi jo v. 1907 osoittaa kypsää ja itsenäistä ajattelua. Maailmansodat ovat vielä edessä, mutta tarkastelemalla Euroopan maiden, Venäjän, USA:n ja Japanin asemenojen kehitystä hän toteaa, miten tieteen ja valistukseen käytetään vain murto-osa niistä budjettivaroista, joita käytetään asevarusteluun. Holsti on huolissaan tilanteesta.

Hän pitää valtioiden varojen käyttämistä varusteluun käsittämättömänä tuhlauksena ja inhimillisten voimavarojen haaskauksena. Aseellisen rauhan ylläpitämiseen liittyy myös militarismia, mitä aseiden lisääntyvä valmistaminen ja asekauppa ruokkivat. Saksan ja Suomen yleistä asevelvollisuutta ja sen taloudellisiakin haittoja hän pitää merkittävinä. Työvoiman käyttäminen tuottavaan työhön vaikuttaisi myönteisesti maiden talouteen. Aseisiin käytettävillä varoilla voitaisiin mm. elvyttää elinkeinotoimintaa.

Holsti liputtaa myös erilaisten sosiaalireformien puolesta, joilla mm. köyhälistön asemaa voitaisiin parantaa, mikä Suomessa olisi saattaa estää vaikkapa tulossa olevan sisällissodan.   

Teokset

Aseellisesta rauhasta. 1907

The relation of war to the origin of the state. 1913

Maailmansota : kuvitettu selonteko tapahtumista kansainvälisen sodan eri näyttämöillä 1914-1915. 1914-1915.

Mietteitä elämän arvoista.1947