Riitta Jalonen
Kirjailija Riitta Jalonen on syntynyt Kuusjärvellä 22.5.1954. Nykyisin paikkakunta tunnetaan Outokumpuna. Jo vuoden ikäisenä Riitta muutti Jyväskylään, joka oli hänen koti-ja koulukaupunkinsa vuoteen 1973. Tuolloin hän muutti opiskelemaan Tampereen yliopistoon josta valmistui filosofian maisteriksi 1978 pääaineenaan yleinen kirjallisuustiede. Hän opiskeli arvosanoja myös mm. lehdistö-ja tiedotusopista, sosiaalipolitiikasta, praktisesta filosofiasta sekä taidehistoriasta ja matkailuopista.
Opintojen jälkeen Jalonen työskenteli Työvoimaministeriössä Ammatilliset koulut-kirjan toimittajana. Tästä työstään hän siirtyi äitiyslomalle ja synnytti tyttären Tampereella 1979. Samana vuonna Jalonen matkusti miehensä kirjailija Olli Jalosen kanssa Irlantiin vuodeksi ja tältä matkalta he julkaisivat yhdessä matkakirjan Matkailijan Irlanti vuonna 1980.
Irlannin jälkeen Jalonen työskenteli toimittajana Hämeen Kansa -sanomalehdessä sekä tämän jälkeen Suomen Tietotoimiston Kanta-Hämeen kirjeenvaihtajana.
Monenlaisia teoksia
Riitta Jalosen esikoisteos nuortenromaani Enkeliyöt ilmestyi vuonna 1990 ja se voitti Tammen nuortenkirjakilpailun ensimmäisen palkinnon sekä Topelius-palkinnon vuonna 1991. Teos käännettiin ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi sekä saksaksi. Saksassa teos nimettiin vuonna 1993 kuukauden kirjaksi ja se sai Die Eule des Monats-palkinnon.
Vapaaksi kirjailijaksi Riitta Jalonen siirtyi vuonna 1992 julkaistuaan toisen romaaninsa Säde.
Tähän mennessä (2010) Jalonen on Enkeliöitten lisäksi julkaissut yhdeksän romaania, yhden matkakirjan, viisi lasten kuvakirjaa sekä esseitä mm. teoksissa Pintaa syvemmältä (Yliopistopaino 2005), Taide ja taudit (Tampereen yliopistopaino 2007), Kirjailijan työmaat (Tammi 2007) sekä Luovuuden lähteillä (BTJ-kustannus 2010). Kaikki Jalosen lasten kuvakirjat on kuvittanut Kristiina Louhi.
Teoksessa Nykykertojia 2(BTJ 1998) Riitta Jalosta on verrattu kirjailijana tilataideteosten tekijään. ” Tilan tuntu on voimakas, kuin kävisi jossakin ja tulisi pois. Mieleen jää selvä aistimus, mielikuva, raapaisu, jälki. Kirjan nimi kertoo jo jotakin ja sen jälkeen tulee vielä paljon. On piste ja pinta, pinnasta avautuu tasoja, tasoista kasvaa tila. Lukuohjeeksi Jalosen tuotantoon voisi kiteyttää: halua katsoa toisen maisemaa. Se on tärkeintä."
Teokset
Romaanit
Säde. Tammi. 1992
Rakkausmuistot. Tammi 1994
Taudin syy. Tammi. 1996
Todistaja Brigitin talossa. Tammi. 1998
Yö on oranssi häkki. Tammi. 2000
Hula-hula. Tammi. 2002
Kuvittele itsellesi mies. Tammi. 2005
Veteen pudonneet. Tammi. 2007
Hyvää yötä Irma Noora. Tammi. 2010
Kuka sinut omistaa. Tammi. 2013
Kirkkaus. Tammi. 2016
Lasten- ja nuortenkirjat
Enkeliyöt : nuortenromaani. Tammi. 1990
Elisabet, nalle ja pikkuveli jota ei ole (lastenkertomus). Tammi 1994.
Tyttö ja naakkapuu; kuv. Kristiina Louhi. Tammi 2004.
Minä, äiti ja tunturihärkki; kuv. Kristiina Louhi. Tammi 2005.
Revontulilumi; kuv. Kristiina Louhi. Tammi 2006.
Aatos ja Sofia; kuv. Kristiina Louhi. Tammi 2010.
Tietokirjat, esseet
Matkailijan Irlanti (matkakirja); yhdessä Olli Jalosen kanssa. Otava 1980.
Esseitä mm.teoksissa Pintaa syvemmältä (Yliopistopaino 2005), Taide ja taudit (Tampereen Yliopistopaino 2007), Kirjailijan työmaat (Tammi 2007) sekä Luovuuden lähteillä (BTJ Kustannus 2010).
Yhteistyöteoksia
Runoja yhdessä Olli Jalosen kanssa Marjukka Vainion kuvasalkkuihin Vanain maa ja Vanain kaupunki. Hämeenlinnan kaupunki 1993.
Katugrafiikan laatat yhdessä Olli Jalosen ja Marjukka Vainion kanssa. Hämeenlinnan kaupunki 2004.
Dramatisoinnit teoksista
Tyttö ja naakkapuu. Dram. ja ohj. Marja Myllyniemi. Hämeenlinnan Miniteatteri, 2006.
Minä, äiti ja tunturihärkki. Dram. ja ohj. Marja Myllyniemi. Hämeenlinnan Miniteatteri, 2008.
Revontulilumi. Dram. ja ohj. Marja Myllyniemi. Hämeenlinnan Miniteatteri, 2010.
Televisioelokuva
Tyttö ja naakkapuu. Samannimisen teoksn pohjalta dram. Sami Keski-Vähälä ja ohj. Laura Joutsi. TV2, 2009.
Käännetyt teokset
Enkeliyöt
Änglanätter. Ruotsiksi Camilla Frostell, Raben & Sjögren 1991.
Englenaetter. Tanskaksi Helena Idström, Gyldendal 1992.
Englenetter. Norjaksi Turid Farbregd, Det Norske Samlaget 1991.
Nacht der Engel. Saksaksi Anu Pyykönen-Stohner ja Friedbert Stohner, Herder 1993 ja Arena-Taschenbuch 1998
Hula-hula
Hula-hula. Ruotsiksi Tapani Ritamäki, Sahlgrens 2004.
Tyttö ja naakkapuu
Flickan och kajorna. Ruotsiksi Tapani Ritamäki, Söderströms 2005.
Das Mädchen unter dem Dohlenbaum. Saksaksi Anu Pyykönen-Stohner, Carl Hanser Verlag 2007.
La petite fille et l’arbre aux corneilles. Ranskaksi Annicki Chavanat ja Catherine Leblanc, Oskar Editions 2007.
Mergaitè ir kuosų medis. Liettuaksi Viltare Urbaite, Nieko Rimto 2008.
Koreaksi Parkmulgwan publishing house 2008.
Dzierwczynka i drzewo kawek. Puolaksi Iwona Kosmowska,Tatarak 2008.
Kiinaksi Lei Zhang, Beijing Science and Technology Press 2009.
Tüdruk, puu ja taevalinnud. Viroksi Mare Ollisaar, TEA Kirjastus 2009.
Minä, äiti ja tunturihärkki
Jag, mamma och renens öga. Ruotsiksi Tapani Ritamäki, Söderströms 2005.
Tundra Mouse Mountain. Englanniksi Jonathan Ledgard, Winged Chariot Press 2006.
La montagne de fleur de neige. Ranskaksi Annicki Chavanat ja Catherine Leblanc, Oskar Editions 2007.
Banglan kielellä (Bangladesh) G.H. Habid 2009.
Kiinaksi Lei Zhang, Beijing Science and Technology Press 2009.
Revontulilumi
Norrskenssnö ruotsiksi Tapani Ritamäki, Söderströms 2006.
Kiinaksi Lei Zhang, Beijing Science and Technology Press 2009.
Palkinnot
Hämeenlinnan kaupungin kulttuuripalkinto 2009
Runeberg-palkinto 2006 (romaanista Kuvittele itsellesi mies)
Finlandia Junior 2004 (kirjasta Tyttö ja naakkapuu kuvittaja Kristiina Louhen kanssa)
Hämeen taidetoimikunnan taidepalkinto 1999
Jugend + Literatur -lehden Die Eule des Monats -palkinto joulukuu 1993
Hämeen liiton kulttuuritunnustuspalkinto 1992
Topelius-palkinto 1991 (kirjasta Enkeliyöt)
Tammen nuortenkirjakilpailun palkinto 1990 (kirjasta Enkeliyöt)