Räyskälä-Salo
Räyskälä ja Salo ovat kyliä Lopella.
Salonkylän historiaa
Lopen Salonkylä käsittää yli 8000 ha suuruisen alueen Lopen länsiosassa. Nykyisen Riihisalon, entisen Salonkartanon Makasiinimäeltä on löytynyt 600-luvun polttokalmisto, jossa tehdyissä kaivauksissa on löydetty rautakauden tapaan haudattujen vainajien jäämistöistä mm. koruja. Salonkylän asutus syntyi suurelta osin Salon säterin (kartanon) torpista, koska säteriin kuului koko Salonkylä. Enimmillään torppia oli 43. Salon kartano jakaantui 1860-luvulla kolmeen osaan. Silloinen kartanon omistaja Adolf Fredrik Sohlman myi tilasta kolmanneksen tehtaan isännöitsijä Johan August Lindbergille. Sitä alettiin nimittää Salmioksi. Alue oli pinta-alaltaan 3020 hehtaaria. Toisen maakaupan Sohlman teki Aleksander Iisakinpoika Hemmon kanssa, jolle siirtyi maata 2705 hehtaaria. Siitä syntyi Leppäniemen kartano. Saloon jäi 2503 hehtaaria. Salon kartanon omistaja Sohlman perusti mailleen kolme teollisuuslaitosta; rautaruukin, öljynpuristamon ja tärpättitehtaan. Rautatehdas toimi vuoteen 1905.
Vuonna 1893 alettiin rakentaa Salon koulua, johon oppilaita tuli laajalta alueelta Salonkylän eri kulmilta. Salon koulu lakkautettiin 1950-luvun alussa, jolloin opetus siirtyi Räyskälään valmistuneeseen uuteen koulutaloon. Räyskälän koulu joutui lakkautettavien listalle vuonna 1979. Salonkylä, Räyskälä ja Vojakkala muodostettiin yhdeksi koulupiiriksi, jonka koulupaikaksi tuli Vojakkala. Yläaste ja lukio ovat Lopen kirkonkylässä.
Räyskälän historiaa
Räyskälän kylän asuttaminen on ilmeisesti tapahtunut Kaartjärven yli Salonkylästä käsin 1300-luvulla. Vuonna 1539 Räyskälässä oli nimeltä tunnistettavia taloja Mattila, Pietilä ja Kyttälä-Kourla. Vuonna 1549 muodostui Jussila. 1900-luvun alussa metsäyhtiöt omistivat Räyskälän kaikki tilat lukuunottamatta Pyhälammin tilaa. Välillä omistajana oli kamariherra Linder sekä Rautatieosakeyhtiö. Räyskälä on aina ollut Lopen pienimpiä kyliä. Vuonna 1870 asukkaita oli 95. Vuonna 1950 vakituisia asukkaita oli 205, vuonna 1999 vain 60 henkilöä. Räyskäläläiset ovat saaneet elantonsa pääasiassa maa- ja metsätaloudesta. Räyskälän koulun lakkauttamisen jälkeen koulurakennus on toiminut kunnan leirikeskuksena. Ilmavoimat rakennutti välirauhan aikana 1940 Räyskälän nummelle lentokentän. Syksyllä 1962 metsittynyttä kenttää alettiin raivata kuntoon ja samalla sitä laajennettiin huomattavasti. Kenttä on nykyään maakunnan kulontorjuntakeskus, pelastuslentokeskus, purje- ja moottorilentokeskus sekä laskuvarjohypyn koulutuspaikka. Siellä on järjestetty useita kansainvälisen tason kilpailuja.
Nykytilanne
Räyskälän ja Salonkylän kylissä asuu vakituisesti enää noin 160 henkilöä. Kylien väkimäärä moninkertaistuu kesällä loma-asukkaiden saapuessa. Räyskälässä ja Salonkylässä toimii yhteinen kylätoimikunta. Lisäksi kylissä toimii toistakymmentä yhdistystä: Kaksi kalastuskuntaa: Räyskälän kalastuskunta ja Salon kalastuskunta; kaksi vesiensuojeluyhdistystä: Kaartjärven sekä Kerityn suojeluyhdistykset; kaksi metsäseuraa: Rautakosken Riistaveikot ja Sudensuntin Metsästysseura; kolme urheiluseuraa: Pernun Pilotit, Suomen Urheiluilmailuopisto ja Salonkylän Sisu. Muita yhdistyksiä ovat Pirjetan Partio, Salonkylän Pienviljelijäosasto sekä Lopen Vapaa-ajan Asukkaat. Räyskälä on aktiivinen harrasteilmailukenttä. Luonnonkauniissa ympäristössä sijaitsee muun muassa Urheiluilmailuopisto. Saunominen ja uiminen hyppyjen lomassa onnistuvat Räyskälä-säätiön saunalla Vääriä-järven rannalla. Räyskälä-säätiön motellissa voi majoittua, ja kentän kupeesta myös löytyy Air Cafe-ravintola.
Laakasalossa on leirintä- ja asuntovaunualue. Uutuutena alueella on golfkenttä. Matkailu- ja lomamökkialue Ilpola on Laakasalon välittömässä läheisyydessä. Aiemmin läheisyydessä oli Riihisalo, joka tarjosi leirintä- ja majoituspalveluja. Vuonna 2017 Riihimäen kaupunki myi Riihisalon ja nykyisin se on yksityiskäytössä.