Pentti Mäensyrjä
Lopella syntynyt Pentti Mäensyrjä (1926 - 1992 ) oli suomalainen toimittaja ja eräkirjailija.
Hän toimi ensin Koillissanomat -lehden toimitussihteerinä Kuusamossa, sitten Lapin Kansassa vastaavissa tehtävissä Rovaniemellä eläkkeelle jäämiseensä asti.
Mäensyrjä tuli eräkirjailijana tunnetuksi petotrilogiastaan (susi, ahma, karhu). Hänellä oli ennen kuolemaansa suunnitteilla kirja ilveksestä. Hän kirjoitti myös elämänkertaromaanin Sielupensseli ystävästään taidemaalari Ilmari Huitista. Kirjailija pyrki kirjoittamisessaan asiallisuuteen ja laajaan tietopohjaan. Hän ei puhunut petojen puolesta mutta ei niitä vastaankaan. Lähteinä Mäensyrjä tosin käytti paljolti lehtikirjoittelua joka oli petovastaista.
Hukka huutaa
Pentti Mäensyrjän petotrilogian ensimmäinen osa Hukka huutaa ilmestyi vuonna 1974 eli samaan aikaan, kun Erkki "Susi" Pulliainen julkaisi ensimmäisen petokirjansa.
Johdannossa kirjailija muistuttaa, että susi kuoli Suomesta sukupuuttoon 1920-luvun puolivälissä ja viimeksi vuonna 1881 susi tappoi ihmisen Suomessa. Silti ihmiset edelleen vihasivat susia.
"Kukaan ei ole muistanut murehtia sitä aikaa, jota elettiin noin neljä ja puoli vuosikymmentä sitten. Silloinkin olisi omalla tavallaan ollut murhetta. Silloin oli susi kuollut sukupuuttoon maassamme. Niihin aikoihin oli kiistämättä pitempiäkin aikoja, jolloin ei yhtään suden tassun painumaa ollut maassamme."
Varsinkin Varsinais-Suomessa, Turun pohjoispuolella susia vainottiin 1880-luvulla ja eläimistä maksettiin tapporahaa. Lopulta susia tuli enää satunnaisesti Venäjän / Neuvostoliiton puolelta Suomeen. Sotien jälkeen 40-luvulla maassa olevia susia alettiin taas systemaattisesti hävittää Lapista ja Pohjois-Karjalasta, siis alueilta joissa susia oli. Vuonna 1953 myös hämäläiset osallistuivat susijahtien "pitkään marssiin", jolloin lentokoneilla, maastoautoilla ja konetuliaseilla jahdattiin eläimiä.
Hukkaa huutaa -kirjan julkaisemisen aikoihin alettiin vihdoin puhua susien suojelemisesta dosentti Erkki Pullaisen johdolla, mutta susia puolustamassa oli myös monia muita. Suomi sitoutui kansainvälisellä tasolla tekemään asialle jotain, joten kyse ei ollut enää kotimaisesta juupas-eipäs -keskustelusta.
Teokset
- Kotiseutuni Peräpohjola Lappi, teoksen kuvatekstit. 1971
- Korpiemme kontio eilen, tänään, huomenna. Karisto 1971
- Hukka huutaa. 1974
- Ahman jälkijotos. 1979
- Lisenssikarhu ja muutamia muitakin metsässä mietittyjä eräjutelmia. 1983
- Sielupensseli, romaaninomainen näkemys taidemaalari Ilmari Huitin originellista elämästä. 1984
- Reppukarhuja : sattumustarinoita karhuselkosilta. 1987
- Kalmosärkkä : sikermän verran jutelmia metsistä ja kalavesistä. 1991