Oliver Kohlenberg
Aachenissa Saksassa 24.1.1957 syntynyttä Oliver Kohlenbergia on kutsuttu säveltäjien viimeiseksi todelliseksi boheemiksi. Suomeen hän asettui 1980-luvun alussa. Vuodesta 1981 alkaen hän on toiminut pianonsoiton, musiikin teorian sekä säveltämisen opettajana, ensin Kajaanissa ja sen jälkeen Oulussa vuoteen 1999. Lahteen hän muutti Ylivieskasta joulukuussa 2002 jatkaen opettajan tehtäviä Pirkanmaan ja Lahden ammattikorkeakouluissa.
Kohlenberg on suorittanut musiikkiopintoja Kölnissä, Hampurissa, Freiburgissa ja Sibelius-Akatemiassa mm. György Ligetin ja Einojuhani Rautavaaran oppilaana. Vuonna 1997 hän sai Oulun kaupungin taidepalkinnon; apurahoja ovat myöntäneet Oulun läänin taidetoimikunta, Valtion säveltaidetoimikunta sekä Suomen kulttuurirahasto.
Ruoanlaittoa, lenkkeilyä ja sienestystä harrastava Kohlenberg kuvailee itseään klassisen eurooppalaisen taidemusiikin kasvatiksi. Mukaan tuli kiinnostus jazziin ja etnomusiikkiin, ja sekin että rakastan matkustamista ja vieraita kieliä ja kulttuureja. Suomen kielenkään oppiminen ei vienyt paljon aikaa. Vokaalimusiikin osuus on ollut kasvamaan päin, sekä mieltymys laajoihin muotoihin kuten sinfonioihin ja oopperoihin. Teosluetteloon kuuluu 4 oopperaa (mm. Sina ja kookospuu 1987, Sipirjan lapsi Timo K. Mukan tekstiin 1998 sekä Magdalena vuodelta 2000 Anu Kaipaisen romaanin pohjalta), 4 sinfoniaa, useita konserttoja eri soolosoittimille, 4 laulusarjaa, 4 pianosonaattia jne. Opusnumero 67 on työn alla.
Päijäthämäläisyys ei vielä ole päässyt heijastumaan tuotantoon konkreettisesti. Tilanne muuttunee silloin kun täällä suostutaan esittämään tai tilaamaan teoksiani. Olen kokenut moninkertaisen paikkakunnan vaihdon pidentäneen tietäni yleisön luo. Oulussa kesti 8 vuotta ennen kuin orkesterin intendentti vihdoin ehdotti sinfoniani esittämistä monien turhien audienssien jälkeen. Toivottavasti Lahdessa ei kestä yhtä kauan. Olisin vilpittömän iloinen jos pääsisin yhteistyöhön lahtelaisten muusikoiden kanssa."