Okerla
Okerlan kylä sijaitsee Hauholla Hämeenlinnassa. Okerlan kylästä, Talolan rakennusryhmän vieressä, ikiaikaisella kylätontilla kylätien varrella on rautakautinen uhrikivi. Talolan
pitkä päärakennus on 1880-luvulta ja pienempi asuinrakennus vuodelta 1925.
Kylän historiaa
Okerla mainitaan kylännimenä vuoden 1437 asiakirjassa, jonka mukaan lautamies Jussi Åkerolast toimi lautamiehenä Hauhon käräjillä. Vain Hollolasta löytyy vastaava ikivanha kylä, Okeroinen, joten voidaan olettaa, että kanta-asukas Hauholle on tullut sieltä. Arkela on syntyperäinen hauholainen talonnimi. Melkkalan talon nimi on hämäläistä alkuperää, sillä Janakkalassa, Koskella ja Luopioisissa on samannimisiä taloja. Pätiälä- nimisiä taloja on Asikkalassa, Koskella ja Jääskessä Karjalassa.
Vuonna 1539 Okerlan kylässä oli viisi verotilaa ja kolme lampuotitilaa. Heikkilän tila oli entinen Turun tuomiokirkon "Uuden kuorin tila". Toinen yhtä suuri tila kuului vuonna 1558 Pernajan Savilahden Creutzin sukuun kuuluvalle herralle Matti Knuutinpojalle, joka oli Kråkön Lydeke Laurinpojan vävy. Lydeke oli Hauhon Hyvikkälän sukuun kuuluneen Antti Asserinpojan tyttärenpoika. Okerlan rälssitila on siten aikoinaan kuulunut Hyvikkälän suvulle.
1500-luvulla Okerlan jakokuntaan kuului vielä Kokkalan talo. Okerla oli verotiloillaan suurempi kuin Kirkonkylä ja Lounas, joka sijaitsee Okerlasta pohjoiseen. Lounaan talon Markku Niilonpoika myi vuonna 1552 Kokkalan Henrik Jaakonpojalle. Se läänitettiin myöhemmin jälkimmäisen pojalle, kuuluisalle Arvid Henrikinpoika Tavastille.
Pätiälä
Kaksi Okerlan taloista yhdistettiin vuonna 1543 Pietari Niilonpojan omistukseen. Vuonna 1571 hän oli Hauhon rikkaimpia isäntiä. Niilon poika mainitaan 1500-luvun lopulla nimillä Nills Pätiäijnen Okerla, Nils Persson Pätiäin ja Nils Pätiäinen. 1500-luvun lopulla Okerlan Pätiälä oli suurtila. Niilo Pietarinpoika Pätiäinen piti myös kestikievaria ja osallistui moniin luottamustoimiin. Kestikievari oli tärkeän tien varressa. Niilo Pätiäinen saikin kuninkaalta vapaavuosia veronmaksusta tulipalon tuhottua hänen riihensä, jossa oli vastapuitua viljaa.
Pätiälän uudeksi isännäksi tuli vuonna 1630 ratsumies Elias Kallenpoika. Tämä oli Kyttälän kartanon rouvan Ingeborg Skytten voutina ja edusmiehenä vuonna 1650-luvulla. Puolisäätyläinen Elias Kallenpoika edusti talonpoikaissäätyä Ruotsin valtiopäivillä 1640-luvulla. Eliaksen pojat suorittivat ratsupalvelusta, ja hänen jälkeläisensä pitivät tilaa 1700-luvulle asti.
Lähteet
Hauhon, Luopioisten, Tuuloksen historia I. Toim. Y.S.Koskimies. Hämeenlinna 1985. ISBN 951-99026-5-1
Hauhon historia II. Toim. Mäkelä-Alitalo, Anneli. Porvoo 2009. ISBN 978-952-92-5778-2