Mustajärven torppa
Lammin Evolla on Mustajärven tila, jonka valtio on lunastanut siellä perinneniittyjen säilyttämiseksi ja siellä esiintyvien harvinaisten luonnonkukkien suojelemiseksi. Tilalla on ryhmä eri-ikäisiä rakennuksia, joista osa on hyvin vanhoja, mm. vanha pitkäomainen hirsinen aitta sekä savupirttinä aikaisemmin toiminut hirsirakennus. Tilalla on asuttu yhden arvion mukaan 350 vuotta. Mustajärven tila on yksi kruununtorpista, joita Evolla syntyi 1800-luvulla useita.
Metsänvartijat
Ennen isojakoa vuonna 1777 asukkaat kaatoivat puita tervanpolttoa varten sekä kaskesivat metsää sumeilematta. Isojaossa määrättiin, kuinka paljon metsää kuului kullekin talolle. Jakamatta jääneestä metsästä tehtiin valtion kruununmaata, ja Evo on yksi valtion kruununmaista. Vaikka valtio otti haltuunsa isojaon määräyksellä kylien takamaat, se ei pystynyt muuttamaan ihmisten tapoja. Evon metsien käyttö jatkui tuhoisampana kuin ennen, sillä tervaa tarvittiin enenevässä määrin omaan käyttöön ja markkinoille. Venäjän vallan alla puutavaran kysyntä kasvoi. Valtiota huolestutti raaka-aineen loppuminen, koska metsien uudistamisesta kukaan ei huolehtinut. Mutta vuonna 1851 säädettiin metsälaki. Evon kruununmetsään lähetettiin metsänvartijoita, joiden tehtävänä oli huolehtia, että valtion omaisuutta ei hävitetä. He saivat asuinpaikoikseen kruununmetsätorppia, joita Evolla oli kahdeksan: Kylökäs, Kantola, Mustajärvi, Syrjänalus, Rieska, Hankala, Rantala ja Kankaanmaa (Savikko).
Mustajärven torpparit
Vuonna 1867 toimeenpantiin asetus, jolla säädeltiin torppien asemaa ja rajoitettiin torppareiden nautinta- ja hallintaoikeuksia. Vuonna 1875 asetusta tarkennettiin. Mustajärven torpan omistajan Antti Juho Antinpojan piti muun muassa maksaa veroa 40 markkaa "metsänhoitokasöörille" tai suorittaa vero päivätöillä. Antti Antinpojan piti myös hoitaa hyvin peltoja ja niittymaita, hän ei saanut ottaa metsää rakennuspuiksi, polttopuiksi, käsitöiksi, karjan vuoteiksi ym. muualta kuin niistä paikoista, joista "fortmestari" on osoittanut. Kruununmailla ei saanut metsästää eikä kalastaa luvatta. Torppari Antti Antinpoika ei saanut myöskään luovuttaa torppaa muulle henkilölle kysymättä ylimetsänhoitajan lupaa. Torpparin lesken ja jälkeläisten kanssa tehtäisiin uusi sopimus. Jos torppari harjoitti luvatonta viljelystä tai hoiti huonosti torppaa, joutui hän erotetuksi torpasta, ja pahojen laiminlyöntien takia hänet saatettiin häätää.
Antti Juho Antinpoika piti Mustajärven kruununtorppaa 30 vuoden ajan. Hänen poikansa Anton teki vuonna 1907 uuden sopimuksen, jonka mukaan hänen piti maksaa vuokraa vuosittain niin, että se vastasi 654 litraa jyviä per vuosi. Mustajärven 13 pellolla oli omat nimensä: Pellonniemi, Saunatarha, Riihitarha, Rantatarha, Pikkutarha, Pitkäpelto, Mäkitarha, Hauskatarha, Lovitarha, Läpitarha, Perätarha, Mikonniitty ja Majajärven vainio.
Itsenäiseksi tilaksi
Evon metsäopisto hoiti torppien maankäyttöasioita 1920-luvulle asti, jolloin talot myytiin itsenäisiksi tiloiksi. Evolta lohkaistiin kaikkiaan 11 asutustilaa. Vasta vuonna 1934 kaikki lohkaistut tilat merkit
tiin maarekisteriin, muiden muassa Mustajärvi.
Vuonna 1922 syntynyt Antonin poika Mauno Mustajärvi yhdessä vaimonsa Aune Mustajärven kanssa asuivat omistamallaan tilalla vielä 1990-luvulla. He kokosivat talon vanhoja tarvekaluja ikivanhaan aittaan suunnittelemaansa kotimuseota varten.
Mustajärven seppä
Mauno Mustajärvi on kertonut torpassa 1800-luvun alussa asuneesta sepästä, joka paransi ihmisten mätiviä hampaita. Seppä otti kertoman mukaan takomansa hevosenkenkänaulan, kuumensi sen terävän pään ja työnsi sen mätivän hampaan juureen. Mätä tuli pois ja seppä löi naulan vanhan aitan alahirteen, jonne myös kipu meni ja jäi. Aitan seinästä löytyy 20 naulaa.
Luonnonsuojelukohde
Luonto-Liiton Hämeen Ahomansikka-hanke on hoitanut ja kunnostanut viiden vuoden aikana Etelä-Hämeessä 61 perinnemaisemaa ja muinaisjäännöskohdetta, joista yksi on ollut Evon Mustajärvi. Hanke on ollut onnistunut erityisesti Evon Mustajärvellä; raivaamalla metsittyneitä niittyjä ja käyttämällä karjaa laiduntamisessa on saatu tuhansia katoamassa olevia kasveja elpymään, mm. ketokatkero, ketonoidanlukko ja ahokirkiruoho.
Mustajärvellä käytetään lammilaisen maanviljelijän omistamia Lapinlehmiä maisemanhoidossa. Tänä kesänä (2011) tilalla laiduntavat Pomon lisäksi Esikko, Ystävä, Aamu, pari toistaiseksi pelkällä numerolla nimettyä ja uutena tulokkaana tänä kesänä ensimmäistä kesäänsä Mustajärvellä viettävä Ilta. Ahomansikka-projektin jälkeen tilan perinnemaisemaa ovat hoitaneet edellä mainittujen nautaeläinten lisäksi maisemanhoitajat Sami Aspela ja Risto Koskinen.
Lähteet
Lammin pitäjän historia I. Hämeenlinna 1972. ISBN 951-95061-0-1
Evon tarinat. Koonnut Uljas Kiuru 1992
http://yle.fi/alueet/hame/2010/10/vanha_perinnemaisema_voi_elpya_uuteen_kukkaan_2052736.html