Muistoja yleislakon ajalta Nastolassa 1956

Erpo Lindgren, Villähteen pojat

Ei ollut paljoakaan tapahtumia nuorille yleislakon aikoihin. Pari kertaa päästiin käymään Lahdessa, muuten vietettiin pakkaspäiviä miten sattui. Seurantalolla tapahtui yhtenä iltana jotain. Sinne mentiin kävellen isolla porukalla. Takaisin tullessa huomattiin, että Erstan ison ladon luona oli kuorma-autosta pudonnut iso heinäkasa. Hetken mietimme mitä tehdä, ja kun autoliikenne oli aivan hiljaista eikä ketään muutakaan ollut liikkeellä, päätimme sytyttää huviksemme hienät palamaan. Komea oli kokko ja kuivat heinät paloivat äkkiä ja kirkkaasti. Emme ajatelleet teostamme koituvan kenellekään haittaa. Lehti tosin kirjoitti lakkolaisten yrittäneen polttaa idästä saapuvia bensa-autoja. Eipä ollut tullut mieleenkään että heinien poltosta tulisi uutinen lakkolaisten tekemänä tihutyönä.

Kun heinät oli poltettu juolahti mieleen, että haetaan Erstan vanhasta ladosta työreki. Olimme sen siellä nähneet edellisellä käynnillämme, kun pelasimme ladossa kynttilänvalossa sököä. Olivat pelipaikat vähissä siihen aikaan (ja olivat rahatkin vähissä). Ei muuta kun tuumasta toimeen...Työnsimme reen tielle, kova homma, sillä hanki oli paksu. Tyttöjä rekeen ja aseman mäkeä alas. Reki oli vaikeasti ohjattava, meni vähän matkaa ja tössähti lumipenkkaan. Naurua ja iloa oli ilmassa. Takaisin mäen päälle. Pakkasessa ja ruosteisilla jalaksilla ei reellä ollut luistoa, mutta suurella työllä ja vaivalla saimme sen hinattua mäen päälle valmiiksi uuteen yritykseen. Saatiin kyllä muutakin. Tuli patruuna Uno ja Erik Bask pyssyjen kanssa hyvin hyvin vihaisina. Erikillä varsinkin oli taistelutahtoa, oli heti valmis ampumaan meitä tönien ja punikeiksi haukkuen. Eivät uskoneet, ettei latoon ollut tarvinnut murtautua vaan ovet olivat olleet lukitsematta. Jännittävä tilanne, ei mukava.

Reki takaisin latoon kovalla työnnöllä ja ähellyksellä.