Martti Uoti

 Martti Uoti, kuorolaulun kehitystä Kalvolassa

Kalvolan seurakunnan viettäessä 350-vuotisjuhlaansa 30.1.2011 julkaistiin Martti Favorinin historiateos Kalvolan seurakunta 350 vuotta. Teoksesta käy ilmi, että pienessä maalaiskunnassa on elänyt jo yli 100 vuotta kuorolaulun traditio, jonka vaikutus edelleen tuntuu paikkakunnalla. Harrastus alkoi hengellisen kirkkokuoron muodossa, mutta on nykyään laajentunut eri ikäisten kuoroihin ja myös viihdelaulujen esittämiseen. 

Seurakunnassa on toiminut suurella innolla kuoro, joka ”sekaääninen laulukunta” mainitaan  Hämeen Sanomien numerossa 139, s.2 , 5.12.1893 laulamassa Hoosiannaa, ja että vuoromessua suorittamaan oli harjoitettu erityinen mieskööri. Kuoron oli koonnut tilapäinen urkuri Lehto, joka oli lukkari-urkurina Kalvolassa 27.7.1893 -27.2.1895. Hämen Sanomissa no 140, s.2 7. joulukuuta vuonna 1895 on myös uutinen, että sekakööri lauloi Hoosiannan ja Hilariuksen kiitosvirren. Kuoron johtajana oli opettajatar Alma Ahlman ja säestäjänä opettaja J Sakselin.  Opettaja Sakselin oli Kalvolan pitäjän 1872 perustetun Sauvalan koulun ensimmäisiä opettajia. Alma Ahlman oli nuori Kalvolan Taljalan koulun opettajatar, syntyisin Pihlajavedeltä ja kanttori Konstantin Sebastian Ahlmanin tytär. Kalvolasta Alman tie kävi Karunaan jo vuonna 1897, jossa hän avioitui kappalainen Anton Vilhelm Sederströmin kanssa, myöhemmin Suurpää. Nuori perhe muutti sitten Anjalaan, jossa Anton-puoliso toimi kirkkoherrana.

Erlundin ja Lehdon jälkeen toimi Samuli Kumpumäki 1903-1911 vaihtelevalla menestyksellä seurakunnan kanttori-urkurina. Vuoden 1904 piispantarkastuksessa sekakuoro lauloi peräti 50-henkisenä ja myöhemmin maallisemmissa juhlissa, mm. 1910 kesäjuhlissa Mönkön pihalla kuultiin kanttorin johdolla pitäjän sekakuoron laulua ja Iittalan torvisoittokunnan soittoa. (Kalvolan historia II, s. 173).

Hänen jälkeensä oli kanttorina 1912-1917 hyväksi laulumieheksi kuvattu Vihtori Eemil Rantavaara, joka Lempäälän kanttori Tapion kanssa esitti duettoja kuulijakunnalle. (Favorin srk. historia, s. 66)

Kirkkokuoro-nimi tuli varsinaisesti käyttöön uuden kirkon myötä 1921 (Favorin srk. historia). 1890-luvulla aloittanut kanttori Lehto oli aloittanut kirkkokuorotoiminnan, joka silloin tällöin sai uutta pontta, mutta kirkkokuorotoiminta vakinaistui varsinaisesti vasta kanttori Salokantelen aikana.

Kuoron jäsenen Aino Kaipaisen kokoamassa kuoron 85-vuotishistoriikissa päädyttiin asettamaan vakinaisen kuorotoiminnan alkuvuodeksi 1912. Tämä perustui Hämeen Sanomissa vuonna ilmeisesti 1912 julkaistuun uutisartikkeliin, jossa kerrotaan, että Wihtori Eemeli Rantavaara  kokosi kuoron. Tuolloisessa ensimmäisessä kokoonpanossa lauloi 26 laulajaa. 

Pitkäaikaisen ja kuoron kehityksen kannalta merkittävän panoksen on antanut mm. kanttori Martti Uoti vuosina 1924-1955, säveltäjänäkin ansioitunut kirkkomuusikko. Hänen vaimonsaEster Uoti työskenteli Sauvolan koulussa opettajana yhtä ansiokkaan työuran.

1950-luvulla koulunjohtaja Hannu Vaaramon johdolla perustettiin Iittalan mieslaulajat, joka edelleen jatkaa lauluharrastusta paikkakunnalla. Leena Lampela on antanut arvokkaan panoksen viihde- ja sekakuorolaulun saralla. Hänen aikanaan syntyi Vanajaveden opiston suojissa useita kuoroja paikkakunnalla, mm. Timotei-kuoro, joka on osaltaan täydentänyt musiikin harrastamisen mahdollisuuksia paikkakunnalla.

Martti Uotin sävellys löytyy mm. Kansalliskirjastomme musiikkiosastolta: 

 Uoti, Martti
Paikka: -
Sisältö: Sävellyskäsikirjoitus"Ristinkantaja" sekakuorolle
Rajavuodet: -
Määrä: 0,01 hm
Käyttöehto: Jäljenteitä käsikirjoitusyksikön luvalla
Kieli: fin Hakemistot: Luettelo nro 60 (Musiikki-Fazer)
Signum: HYK Ms.Mus. 163 Uoti

Alma Ahlmanin suvusta Kalvolan/Karunan rippikirjoista vuosilta 1897 sekä Geni-sivustolla https://www.geni.com/people/Alma-Elina-Sederstr%C3%B6m/6000000012808428681?through=6000000012501980563