Liesjärvi
Liesjärven kylä on metsien, järvien ja lampien kaunistama maalaiskylä Etelä-Tammelassa Helsinki-Pori -valtatien varressa. Liesjärveltä pääsee helposti Etelä-Suomen suurimpiin kaupunkeihin; Helsinkiin, Turkuun, Lahteen, Hämeenlinnaan ja Tampereelle, jotka sijaitsevat 100 km:n säteellä. Läheisimpiä kaupunkeja ovat Forssa, Somero ja Karkkila.
Kyläelämää
Liesjärvi on aktiivinen ja kehittyvä kylä, jossa tapahtuu ja harrastetaan paljon ympäri vuoden. Kylällä asustaa vakituisesti noin 240 asukasta.
Liesjärven Kyläyhdistys ry on perustettu vuonna 1998. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää Liesjärven kylän ja sen ympäristöä sekä kylässä asuvien ihmisten parhaaksi. Se toimii kyläläisten yhteistoiminnan, olemassa olevien palvelujen pysymisen ja uusien saamisen puolesta. Yhdistys järjestää erilaisia tapahtumia kylän muiden järjestöjen kanssa. Vuonna 2010 yhdistys sai hallintaansa entisen kyläkoulun, jossa kokoontuvat myös monet kerhot ja kyläyhdistyksen kuukausittaiset tapaamiset, jonne ovat kaikki kyläläiset tervetulleita . Koulukiinteistölle saatiin jo loppukesän 2010 aikana kuntosali kyläläisten käyttöön.
Liesjärven työväenyhdistys ry pitää yllä Liesjärven työväentaloa. Sitä voi vuokrata juhlien tai muiden tapahtumien pitopaikaksi. Kylän Keppana Kellarissa voi syödä lounasta tai päivällistä palanpainikkeen kera. Kesäisin ravintolassa on käytössä myös terassi. Matkailijoille on tarjolla myös mökkimajoitusta mukavuuksin. Keppana Kellari on avoinna ympäri vuodenja se sijaitsee Herttuajärven tuntumassa.
Liesjärven kansallispuisto
Liesjärvellä on suuria metsiä, joissa voi retkeillä ja marjastaa sekä lukuisia metsäautoteitä, joita pitkin voi lenkkeillä ja pyöräillä. Liesjärven kansallispuisto on perustettu vuonna 1956 ja on kooltaan 22 neliökilometriä. Kansallispuisto on osa ns. Hämeen järviylänköä, viljavien peltojen keskelle jäänyttä karua saloseutua. Puiston pienestä alasta huolimatta metsäistä rantaviivaa on yli 40 km, ja rannat ovatkin olennainen osa maisemakuvaa. Liesjärveä ja Kyynäräjärveä erottaa matala hiekkarantainen Kyynäränharju. Nelisenkymmentä eri kokoista saarta ja luotoa antavat maisemalle oman lisänsä.
Kansallispuistossa sijaitsee Korteniemen perinnetila, joka ennen nykyistä käyttöään toimi metsänvartijan asuntona. Tilaa ympäröi puiston vanhin osa. Tila on ollut Metsähallituksen omistuksessa vuodesta 1878, mutta sama metsänvartijasuku isännöi tilaa siitä lähtien aina 1990-luvulle asti. Sen jälkeen tila entisöitiin 1910-luvun asuunsa.
Korteniemen tila herää eloon toukokuussa, josta lähtien paikalla on opas lokakuun alkuun asti. Tilalla voi vierailla vapaasti ja siellä voi osallistua myös tilan arkiaskareisiin. Tilan pihapiirissä kuopsuttelevat maatiaiskanat ja niityillä länsisuomalaiset maatiaislehmät, suomenhevonen ja suomenlampaat pitävät huolta perinnemaisemasta. Tilalla viljellään perinteisesti vanhoja suomalaisia kasvilajeja. Talkoopäivinä voi kokeilla rukiin leikkaamista sirpillä tai pellavan kuidun häkilöintiä, loukutusta ja lihtausta kunnes se on valmista kehrättäväksi.
Korteniemessä järjestetään paljon perinnetapahtumia ja teemapäiviä työnäytöksineen. Useimpina tapahtumapäivinä savusauna on lämpimänä puolenpäivän jälkeen, ja tuvan puolella on myynnissä ruispuuroa, pannukahvia ja kotitekoisia leivonnaisia. Savusaunaa vuokrataan myös yksityiskäyttöön.
Korteniemestä lähtee useita viitoitettuja patikkapolkuja ja vajaan kilometrin pituinen luontopolku Ahonnokan vanhaan metsään. Ahonokan pihapiirissä on hiekkarantainen uimapaikka ja tulentekopaikka. Savilahden telttailualueelle on polkua pitkin n. 3 km. Ruokailuja ja kahvituksia ryhmille voi tilata ottamalla yhteyttä Merja Lehto 040 - 547 3598, tai Aili Kaharinen 040 - 775 8011. Korteniemen opastuksia voi tilata suoraan Korteniemestä.
Lisätietoja:
www.liesjarvi.fi