Hollolan kirkonseutu

Häme-Wikistä

Maisema

Hollolan kirkonseutu kuuluu maisemamaakuntajaossa Hämeen viljely- ja järvimaahan ja maisemaseutujaossa Päijänteen seutuun. Päijät-Häme on lisäksi jaettu maakunnallisiin maisematyyppeihin, jonka jaossa Hollolan kirkonseutu sijoittuu Vesijärven laaksoon. Päijänteen seutu on Hämeen viljely- ja järvimaan ja Itäisen Suomen vaihettumisvyöhykettä. Seutu ulottuu eteläosan savikkoisilta viljelyalueilta ja Salpausselältä pohjoispään metsäisiin ja karuihin kallioisiin maihin. Vesijärven laakso Salpausselkien välissä koostuu kahdesta pääelementistä: ranta-alueet ovat savivaltaisia, tasaisia ja alavia peltomaisemia, niitä reunustavat selänteet, joissa vuorottelevat sekametsät ja kumpuilevat viljelykset. Vesijärven vesistömaisema yhdistää alueen yhdeksi ilmeikkääksi kokonaisuudeksi. Vesijärven rannoille keskittyi Hämeen vanhin pysyvä asutus ja keskiaikaiset kylät syntyivät viljavimmille paikoille. Suur-Hollola oli keskiajalla seudun tärkein hallintopitäjä. Vesijärven laaksossa on runsaasti edustavia viljelymaisemia Valtioneuvosto teki vuonna 1995 periaatepäätöksen 156 valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta. Hollolan kirkonseutu kuuluu Kastari-Hatsina-Kutajoen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Hollolan vanha kirkonkylä on maisemallisesti arvokas kokonaisuus. Maisemaa jäsentävät Salpausselästä erkaneva harju sekä Vesijärven näkymät. Kirkonkylän maisemallista arvoa lisää kulttuuripiirteiden kerroksellisuus. Kylää kehystää tasapainoinen viljelymaisema. Kirkon itäpuolella avautuu laaja Pyhäniemen kartanoon ulottuva viljelymaisema. Pyhäniemen kartano edustaa alueen hämäläistä suurmaanomistusta ja siellä kehittynyttä varhaista teollisuutta. Alueen järvistä Kirkonselkä Vesijärvessä, Kutajärvi ja Sairakkalanjärvi kuuluvat valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Päijät-Hämeen maakunta kuuluu eteläboreaaliseen metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen. Etelä-Hämeen lehtokeskus levittäytyy tarkastelualueelle itä-länsisuuntaisena vyöhykkeenä. Päijät-Hämeen kasvisto on varsinkin Hollolan - Lahden seudulla hyvin monilajista. Esimerkiksi Hollolassa sijaitseva Tiirismaan Natura-alue on valtakunnallisesti arvokas luontotyyppikokonaisuus, jolle pähkinä- ja saarnilehtojen lisäksi sijoittuvat Soisalmensuo sekä Tiirismaan kallioalue Etelä-Suomen korkeimpine kohtineen (222,6 metriä).

Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö

Hollolan kirkonseutu on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009: Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus). Hollolan keskiaikaisen kirkon maisema lukeutuu ajalliselta syvyydeltään maamme edustavimpiin kulttuurimaisemakokonaisuuksiin. Hollolan keskiaikainen kivikirkko on Hämeen keskiaikaisista kirkoista merkittävin. Kirkon pohjoispuolella kohoaa Kapatuosian linnanvuori, joka lienee ollut käytössä rautakaudelta varhaiskeskiajalle. Hollolan pitäjänkeskuksen kirkolliset, hallinnolliset ja kaupalliset rakennukset muodostavat poikkeuksellisen edustavan ja hyvin säilyneen perinteisen kirkonkylämiljöön. Hollolan Neitsyt Marialle omistettu kivikirkko sijaitsee Vesijärven Kirkonlahden rannalla, rautakaudelta varhaiskeskiajalle käytössä olleen Kapatuosian linnavuoren juurella. Kirkon lähiympäristöön kuuluvat keltaiseksi maalattu komea empiretapuli, ikiaikaisella paikallaan sijaitseva pappila, Nyström-Penttilä-Petrelius arkkitehtitoimiston suunnittelema kansallisromanttinen kunnantupa ja vanhan maantien varren kyläasutus sekä hieman kauempana itäpuolella oleva Pyhäniemen kartanomiljöö. Kirkon ja kartanon välinen kulttuurimaisema on tasaista viljelyaukeaa. Hollolan kirkko ja pitäjänkeskus ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Kastari - Hatsina - Kutajoki -maisema-aluetta.

Muinaisjäännökset

Hollolasta tunnetaan yhteensä 82 muinaisjäännöstä, joista yksi on vedenalainen hylky. Näistä 15 sijaitsee Hollolan kirkonseudun alueella. Kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi kunnasta on tehty useita eri aikakausille ajoittuvia irtolöytöjä, joiden joukossa ovat muun muassa kirkonseudun rikkaat rautakautiset aarrelöydöt. Hollolan muinaisjäännöksillä on tehty huomattavia kaivauksia. Päijät-Hämeen maakunnan kuten koko Suomen yleisin muinaisjäännöstyyppi on kivikautinen asuinpaikka. Kivikausi ajanjaksona on ollut huomattavasti pitempi verrattuna muihin esihistoriallisiin ajanjaksoihin ja historialliseen aikaan. Sen sijaan Päijät-Hämeen rautakautisten muinaisjäännösten määrä ja niiden ilmentämä asutus muodostaa erityisen kokonaisuuden sisämaassa rautakaudella. Rautakautinen asutus on muodostanut pohjan ja suoran jatkumon maakunnan keskiaikaiselle asutukselle. Hollolan alueelle syntyi jo rautakaudella huomattavia asutuskeskittymiä Paimelanlahden alueelle ja kirkonseudulle sekä Vesalan ja Untilan vainioille. Hollolan rautakautinen muinaisjäännöskanta on varsin rikasta ja monipuolista. Siihen kuuluu useita eri-ikäisiä kalmistoja, asuinpaikkoja, kuppikiviä ja linnavuoria sekä tietenkin aarrelöytöjä. Vankka rautakautinen asutus on mahdollistanut Hollolan aseman alueen hallintokeskuksena historiallisella ajalla. Asutuksen keskittymisestä kirkonseudulle sekä alueen vauraudesta kertoo myös Hollolan keskiaikaisen kivikirkon rakentaminen Kapatuosian linnavuoren juurelle. Kehittämisehdotuksia: Muinaismuistolaki suojelee kiinteitä muinaisjäännöksiä. Lain mukaan ”Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Ilman tämän lain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty”. Muinaismuistolaki rauhoittaa kaikki lain piiriin kuuluvat kiinteät muinaisjäännökset automaattisesti. Muinaisjäännöksistä syntyy mielenkiintoinen reitistö, jonka kautta tutustuu alueen kulttuurihistorialliseen kehitykseen.

Hollolan kirkonseudun muinaisjäännökset:

• Hollolan kirkko kirkonpaikat • Kutajärvi 2 polttokenttäkalmisto • Kotomäentie 1 kuppikivi • Kotomäentie 2 kuppikivi • Seppälänpohja kivikautinen/pronssikautinen asuinpaikka • Parinpellonlahti kivikautinen/pronssikautinen asuinpaikka • Leirikeskus kuppikivi • Kotiranta 1 kivikautinen/pronssikautinen asuinpaikka • Kapatuosia moniperiodinen muinaisjäännösryhmä • Parinpelto ajoittamaton röykkiö • Vanha-Pappila moniperiodinen asuinpaikka • Kutajärvi kivikautinen asuinpaikka • Veselilä rautakautinen asuinpaikka • Kutajoki rautakautinen asuinpaikka • Särkäntie 1 kivikautinen asuinpaikka

Lähteet