Bengt Gustaf Jonas Malmborg

Arno Forsius

Bengt Gustaf Jonas Malmborg (1825–1864) – Hollolan ensimmäinen piirilääkäri

Hollolan lääkäripiiri ja piirilääkärin virka perustettiin vuonna 1857. Hollolan lääkäripiiri lohkaistiin Hämeenlinnan lääkäripiiristä ja sen muodostivat Hollolan pitäjä sekä Kärkölän ja Nastolan kappelit, Asikkalan pitäjä, Padasjoen pitäjä ja Kuhmoisten kappeli, Kosken kappeli Lammin seurakuntapitäjästä sekä Ylä-Hollolan kihlakuntaan kuuluva osa Orimattilan pitäjästä. Piirilääkärin asemapaikaksi määrättiin Hollolan pitäjä. Lääkäripiirin asukasluku oli noin 32 000 henkeä ja pinta-ala n. 4200 km2.

Kesti peräti kolme vuotta, ennen kuin Hollolan piirilääkärin virka saatiin täytetyksi. Vuosina 1857–1858 siihen kuuluvista velvollisuuksista vastasi edelleen Hämeenlinnan piirilääkäri Wilhelm Granlund, joka ei kuitenkaan halunnut huolehtia niistä enää sen jälkeen. Niinpä Hollolan piirilääkärin tehtävät annettiin vuonna 1859 Heinolan piirilääkärille Justus Theodor Swanströmille, joka kuoli kuitenkin saman vuoden joulukuussa. Vuoden 1860 alkupuolen ajan Hollolan piirilääkärin tehtäviä hoiti jälleen Hämeenlinnan piirilääkäri Granlund.

Nimimerkki "-s" kirjoitti tammikuun alussa 1860 "Suomettaressa": "Kohta odotamme piirilääkäriä asumaan pitäjäämme; wirka on awonaiseksi kuulutettu, saadaan sitten nähdä, jos löytyy hakioita wirkaan." Ainakin yksi hakija oli, Bengt Gustaf Jonas Malmborg, joka määrättiin Hollolan piirilääkärin virkaan maaliskuussa 1860.

Bengt Gustaf Jonas Malmborg oli syntynyt Porvoossa 11.7.1825. Hänen vanhempansa olivat Porvoon maalaiskunnassa Hinthaaran kartanossa asunut kapteeni Carl Adolf Malmborg ja tämän puoliso Anna Elisabet Kraftman. Bengt Gustaf Jonas Malmborg solmi vuonna 1857 avioliiton Catherine Appelrothin (1840–1916) kanssa, jonka vanhemmat olivat Berndt Wilhelm Appelroth ja Alexandra Sofia Svertschkoff. Avioparin kaksi vanhinta lasta syntyi Haminassa, Anna Sofia vuonna 1858 ja Bengt Johan vuonna 1860, kaksi nuorinta syntyi Hollolassa, Agnes Maria vuonna 1861 sekä Karl Adolf vuonna 1863.

Malmborg tuli ylioppilaaksi vuonna 1843, valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1848, lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1851 ja lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1852. Hän väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi toukokuussa 1860 väitöskirjallaan, jonka aiheena oli "Anatomisk beskrifning av blodkärlsystemet hos dufvan". Hän oli toiminut aikaisemmin lääkintätoimen ylihallituksen ylimääräisen lääkärin ominaisuudessa piirilääkärien viransijaisena Kajaanissa ja Joensuussa sekä viimeksi Haminan kaupunginlääkärinä vuosina 1857–1860. Malmborg vahvisti viralliset kirjeensä makaavan soikion muotoisella lakkasinetillä, jossa oli nimikirjainten B G J M yläpuolella viisisakarainen tähti ja lääkärin ammattia kuvaava Asklepioksen sauva käärmeineen sekä nimikirjainten alapuolella ristikkäiset tammenlehvät.

Malmborg muutti Hollolaan kesäkuun alussa 1860 ja asettui asumaan puolisonsa ja kahden lapsensa kanssa Upilan taloon, joka sijaitsi 6 kilometriä itään Hollolan kirkolta. Vaivaismaksuluettelon mukaan perheellä oli palveluksessaan 3 renkiä ja 2 piikaa. Piirilääkäri Malmborgin virkakertomukset ovat melko niukkasanaisia, mutta niistäkin saattoi aavistaa ne monet vaikeudet, jotka hänen oli kestettävä. Hän kirjoitti vuoden 1860 virkakertomuksessa: Yleisesti rahvas on minusta vaikuttanut epäsiistiltä, ja osaksi, kuten Nastolassa ja Asikkalassa, se näyttää kuuluvan siivottomimpiin, mitä olen tavannut niissä osissa maata, joissa olen käynyt. Alkoholin väärinkäytöstä hän mainitsi: "Juopottelun pahe on väestön miespuolisen osan keskuudessa aika yleinen eikä se ole naisihmistenkään joukossa kovin harvinainen. Myös paloviinaa valmistaa parhaan kykynsä mukaan rahvas ja osa säätyläishenkilöistä."

Potilaita oli vähän, sillä kansa ei ollut tottunut käyttämään lääkärinapua. Apteekkari Karl Edvard Waldstedt avasi paikkakunnalla apteekin vasta toukokuun alussa 1862. Saman vuoden aikana piirin alueelle asettui yksityinen ja sairaalloinen kätilö Sofia Björk, joka kuitenkin antoi tarvittaessa apua synnyttäjille. Piirilääkärin tehtäviin kuului suorittaa mm. apteekkien tarkastuksia, tehdä oikeuslääkeopillisia ruumiinavauksia, valvoa rokottajien toimintaa, tehdä tarkastusmatkoja kulkutautien hoitamiseksi ja torjumiseksi sekä suorittaa kylissä tarkastuksia kuppataudin toteamiseksi. Isorokkoa oli ajoittain liikkeellä, malariaa todettiin useita tapauksia vuosittain, rokotustoiminta sujui kehnonlaisesti rokottajan vanhuuden ja sairauden vuoksi ja tarkastettavia ruumiita oli lämpimänä aikana säilytettävä avoimessa haudassa mätänemisen hidastamiseksi.

Näkymien muutoin hiljalleen valjetessa piirilääkäri Malmborg sairastui itse keuhkotautiin. Sen vuoksi hän joutui jo marraskuun alussa 1862 sairauslomalle kuuden kuukauden ajaksi, jolloin hänen virkatehtäviään hoiti Heinolan piirilääkäri Ferdinand Flodin. Tämä totesi vuosikertomuksessaan Hollolan lääkäripiiristä, että "minun läsnäoloani on tarvittu siellä ainoastaan kuolleiden ruumiiden tarkastuksen vuoksi."

Vuonna 1863 Malmborg oli työssä toukokuun alusta lähtien puolen vuoden ajan. Sen jälkeen hänen viransijaisenaan oli joulukuun 1863 alusta kesäkuun 1864 loppuun asti kirurgian maisteri Julius Konstantin Törnroth, joka asui sijaisuutensa aikana Hollolassa. Hänen mukaansa lääkärin tarve oli muutoin vähäistä, mutta "sensijaan on suuri määrä ihmisiä antautunut tarkastukseen, saadakseen usein mitä vähäisimpien vikojen perusteella vapautuksen manttaalirahojen suorittamisesta", kuten hän mainitsi virkakertomuksissaan vuosilta 1863 ja 1864. Heinäkuun alusta 1864 Malmborg oli jälleen työssä mutta hänen elämänsä päättyi jo joulukuun 6. p:nä 1864 keuhkotaudin murtamana. Häntä jäivät silloin suremaan 24-vuotias puoliso ja neljä alle 7-vuotiasta lasta. Piirilääkäri Malmborg on haudattu Hollolan kirkon luoteispuolelle. Haudalle pystytetyssä valurautaisessa ristissä on henkilötietojen lisäksi ristin takapinnalla "Joh. 11:25". Raamatun nykyisen suomennoksen mukaan viitteen tarkoittamat sanat ovat: "Jeesus sanoi: 'Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin.'"

Piirilääkäri Malmborgin kuoltua Hollolan piirilääkärin virkaa hoiti tilapäisesti kirurgian maisteri August Eberhard Hirn vuoden 1865 alusta huhtikuun loppuun. Seuraavat neljä kuukautta Hollolan piirilääkärin virkatehtävistä huolehti Jämsän piirilääkäri Gustaf Walfrid von Willebrand. Sillä välin Hollolan piirilääkäriksi oli nimitetty kesäkuun 1865 alkupuolella lääketieteen ja kirurgian tohtori Karl Albert Ringbom, joka otti viran vastaan syyskuun 1865 alussa. Hänkin asettui aluksi asumaan Upilaan.

Malmborgin leski Catherine avioitui uudelleen vuonna 1871 Pietarissa venäläisen upseerin, kapteeni Eugèn Tschepurnoffin (1840–1874) kanssa. Tschepurnoff komennettiin sotilastehtäviin kaukaiselle Sahalinin saarelle ja hän muutti sinne puolisonsa ja tämän neljän lapsen kanssa. Avioparille syntyi Sahalinilla kaksi poikaa, Eugèn vuonna 1871 ja Waldemar vuonna 1874. Kapteeni Eugèn Tschepurnoff kuoli Nikolajevskissä jo vuonna 1874, mutta hänen leskensä selviytyi onnellisesti lastensa kanssa Siperian halki Pietariin. Sieltä Catherine Tschepurnoff ja hänen lapsensa muuttivat Suomeen, jossa he asettuivat asumaan ensin Helsinkiin ja myöhemmin Hyvinkäälle. Catherine Tschepurnoff kuoli Hyvinkäällä vuonna 1916.

Eugèn Tschepurnoff nuorempi (s. 1871) avioitui Matilda Johanna Rautelinin kanssa. Heidän lapsistaan tytär Nina (s. 1902) jäi naimattomaksi ja säilytti isänsä sukunimen. Kun kirjoitin Hollolan ja Lahden sosiaali- ja terveydenhuollon historian ensimmäistä osaa, ryhdyin elokuussa 1978 etsimään myös piirilääkäri Malmborgin valokuvaa. Siinä oli onni myötä, sillä Nina Tschepurnoff oli elossa ja hänen puhelinnumeronsa löytyi Hyvinkään puhelinluettelosta. Soitin hänelle ja tiedustelin, oliko hänellä mahdollisesti hallussaan isoäitinsä ensimmäisen aviomiehen valokuva. Hän kertoi puhelimessa muistavansa, että isoäiti oli pitänyt tämän valokuvaa makuuhuoneensa seinällä, ja lupasi ryhtyä etsimään sitä. Kuva löytyikin heti ja niin sain sen postissa nähtäväkseni jo seuraavana päivänä.

Kirjallisuutta ja lähteitä

• Forsius, A.: Sosiaali- ja terveydenhuollon kehitys Hollolassa ja Lahdessa vuoteen 1865. Akat. väitöskirja. Lahden kaupunki. Hämeenlinna 1982.

• Johnsson (myöh. Soininen), G.: Suomen piirilääkärit 1749–1927. Kokoelma lyhyitä elämäkertoja. Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja XI, 1927. Helsinki 1928.

• Kansallisarkisto, Helsinki. Lääkintöhallituksen arkisto: Piirilääkärien vuosikertomukset ja kulkutautiraportit.

• Hollolan seurakunnan arkisto, Salpakangas, Hollola. Hollolan seurakunnan kastettujen luettelot, haudattujen luettelot, rippikirjat ja muuttaneiden luettelot 1860–1870.

• Hämeenlinnan maakunta-arkisto, Hämeenlinna. Hollolan piirilääkärin arkisto ja Hämeen lääninkanslian arkisto.

• Internet, Suomen Sukututkimusseuran kotisivu: Porvoon seurakunnan kastettujen kirjat 1850–1860.

• Haastattelu (puhelimessa): Nina Tschepurnoff 28.8.1978.

Julkaistu aiemmin: http://www.saunalahti.fi/arnoldus/malmborg.html