Arvi Kivimaa

kirjailijanimeltään Heikki Taura

s. 1904 Hartola
k. 1984

Opinnot ja ammatit

- yo, Heinolan keskikoulu (1922)
- filosofian tohtori, Helsingin yliopisto (1973)
- opintoja Helsingin ja Turun yliopistoissa
- teatteri- ja kieliopintoja Pariisin ja Berliinin yliopistoissa
- toimittaja, Uusi Suomi (1922-32)
- suomen kielen lehtori, Greifswaldin yliopisto (1932-34)
- sanomalehtiavustaja, Suomen teollisuusliitto (1934-37)
- päätoimittaja, Nuori Voima (1937-38)
- Tampereen teatterin johtaja (1937-40)
- päätoimittaja, Nordlicht (1943-44)
- Helsingin kansanteatterin johtaja (1940-49)
- apulaisjohtaja (1949-50) ja pääjohtaja (1950-74), Suomen kansallisteatteri

Tietoa kirjailijasta

Kirjailijana ja runoilijana tunnettu Kivimaa toimi Suomen Kirjailijaliiton varapuheenjohtajana (1941-45), Suomen PEN-klubin puheenjohtajana (1936-37) ja (1953-55) sekä valtion näyttämötaidetoimikunnan puheenjohtajana (1966-73).
Arvi Kivimaa palkittiin Nuoren Voiman Liiton kultamerkillä vuonna 1934, Suomen Kirjallisuudenseuran palkinnolla vuonna1951 ja vuonna 1957, professorin arvonimen hän sai vuonna 1958. Lisäksi hän oli Suomen näytelmäkirjailijaliiton, Suomen näyttämöiden liiton kunniajohtaja. 
Hänen tuotantonsa on hyvin laaja. Hän kirjoitti romaaneja, novelleja, runoja, esseitä ja näytelmiä sekä kuunnelmia.

. . . Jo varhaisessa proosatuotannossaan Kivimaa on käsitellyt Hartolassa kokemiaan lapsuuden ja nuoruuden aikaisia elämyksiä Maan ja auringon lasten novelleista aina laajaan kaksoisromaaniin Lähtöön ja kotiinpaluuseen saakka. Tätä romaania onkin täysin aiheellisesti sanottu "Itä-Hämeen kansan kestäväksi muistomerkiksi".
Mutta Kivimaan kotiseutuannin painopiste on sittenkin lyriikan puolella. Nuoruudenkokoelmassaan Kaiho ja elämä on sarja "Itä-Hämeestä", johon kuuluva runo Kotiinpaluu kesäyössä ylittää ahtaat pitäjänrajat. "Ystävälliset äidinkasvot" - käyttääksemme Aleksis Kiven kaunista vertausta - näyttäytyvät edelleen runoissa Syyskaipaus, Sankariäiti ja Ruiskukka sekä Itä-Hämeen kansanopiston 30-vuotisjuhlaan v. 1938 kirjoitetussa runossa Valon maa. . .
(E. J. Ellilä, 1966.)

Tuotanto

Romaanit 

Epäjumala. Otava 1930.

Odottamaton lentomatka : kertomus. / Heikki Taura. Otava 1934.

Saari tuulten sylissä : romaani. Otava 1938.

Viheriöivä risti : romaani. Otava 1939.

Purppuralaahus. Otava 1948.

Runot, novellit ja esseet

Maan ja auringon lapset : kertomuksia. Otava 1925.

Palava laiva : runoja. Otava 1925.

Tyttö puhuu Vapahtajalle ynnä muita novelleja. Otava 1926.

Laulu uneksijoille : runoja. Otava 1928.

Katu nousee taivaaseen : novelleja. Otava 1931.

Hetki ikuisen edessä : runoja. Otava 1932.

Nuorukainen : runoja. Otava 1933.

Kaiho ja elämä. Otava 1935.

Vuorille ja muita runoja. Otava 1937.

Lumikevät ja muita runoja. Otava 1942.

Omenapuu lumessa : runoja. Otava 1944.

Puolipäivä : runoja. Otava 1946.

Airut : valittuja runoja. 1947.

Vaskikäärme : uusia runoja. Otava 1948.

Arvi Kivimaan kauneimmat runot. Otava 1958.

Passacaglia : runoja. Otava 1950.

Pimeän silmä : runoja. Otava 1951.

Näyttämön lumous : esseitä. Otava 1952.

Sydämen levottomuus. Runosi kerma. Otava 1954.

Kerran Firenzessä : runoja. Otava 1955.

Sormus. Kolme runosikermää ja huomenlaulu. Otava 1959.

Samothraken Nike : runoja. Otava 1964.

Prokonsuli ja keisari. Neljä runosarjaa. Otava 1969.

Suomalainen requiem ja välirunoja ihmisen kohtalosta. Otava 1975.

Ihmisen urheus. Kolmas sarja kasvoja valanhämystä ja taustaksi seitsemän esseetä. Otava 1978.

Näytelmät ja kuunnelmat

Vangit, 1925-26.

Rakas elämä : kaksi näytelmää. Otava 1927.

Hohtavat siivet, 1930.

T. S. V. : kolminäytöksinen komedia nuorista ihmisistä. Otava 1931.

Siniset vaatteet. Gummerus 1934.

Muukalainen : kuunnelma. 1937.

Paula Seijes. Otava 1945.

Syntymäpäivä. Otava 1955.

Vieraassa talossa. Otava 1956.

Osallistuminen antologioihin

Nuoret runoilijat. WSOY 1924.

Lähteet

• Suomen Kirjailijat 1917-1944. SKS 1981, s. 198-200.
• E. J. Ellilä. Itähämäläisiä kirjailijoita, 1966, s. 38.