Albert A. von Hellens
Oikeuskansleri, ministeri, maaherra ja vapaaherra Albert Alexander von Hellens (1879 - 1950) kuului suomalaiseen vapaaherralliseen aatelissukuun. Professori Carl Niclas Hellenius aateloitiin vuonna 1816 ja hän otti käyttöön sukunimen von Hellens. Albert von Hellensin isä oli Turun hovioikeuden presidentti, senaattori ja valtiopäivien maamarsalkka Lars Theodor von Hellens (1826 - 1896) ja äiti Johanna Maria Augusta von Hellens. Perheeseen kuului 12 lasta; tunnetuimmat von Hellensin sisaruksista olivat hygienian professori Oskar von Hellens, kenraalimajuri Lars Hjalmar von Hellens sekä Turun hovioikeuden presidentti Valde Hirvikanta. Albert von Hellens avioitui Maja Oihonna af Ursinin kanssa.
Ura
Valmistuttuaan varatuomariksi 1903 Albert von Hellens toimi Turun tuomiokapitulin sihteerinä vuoteen 1918 asti. Vuonna 1917 hänet nimitettiin Turun ja Porin läänin väliaikaiseksi maaherraksi ja samana vuonna hänet nimitettiin Kuopion läänin kuvernööriksi vuosiksi 1917–1918 ja Hämeen läänin maaherraksi vuosiksi 1919–1930. Vapaaherra von Hellens oli säätyvaltiopäivillä vuonna 1904 - 1905 aatelissäädyssä sukunsa edustajana ja Turun kaupunginvaltuustossa vuosina 1913 - 1919.
Von Hellensin maaherran viran aikana Hämeessä pyrittiin korjaamaan sortokauden aiheuttamia viivästyksiä muun muassa terveydenhoidon ja sosiaalitoimen alalla sekä rakentamaan maanteitä. Von Hellens seurasi edeltäjänsä Tulenheimon laillisuuslinjaa.
Albert von Hellens edusti edistyspuoluetta. Hän toimi maaherran virkansa ohella sisäasiainministerinä vuosina 1920–1921 ja oikeusministerinä vuonna 1922 sekä vuosina 1924–1925. Vuonna 1930 von Hellensistä tuli oikeuskansleri. Hän siirtyi Turun hovioikeuden presidentiksi ja samalla valtakunnanoikeuden jäseneksi vuosiksi 1930 - 1949.
Lähteet
Hämeenlinnalaisia 1639 - 1989. Hämeenlinna 1989. ISBN 952-90045-2-4