Toivo Wuorenrinne

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 5. maaliskuuta 2013 kello 11.58 – tehnyt Admin (keskustelu | muokkaukset) (yksi versio)

Kansansivistys- ja teatterimies Toivo Ilmari Wuorenrinne (24.4.1892 Loppi – 19.3.1984 Hki) oli kunnallisneuvos Aapo Wuorenrinteen poika Lopen Sajaniemestä.

Wuorenrinne kävi Sajaniemen kansakoulun ja Riihimäen keskikoulun. Vuonna 1912 hän valmistui ylioppilaaksi Mikkelin Yhteiskoulusta, jossa Jooseppi Sajaniemi toimi rehtorina ja innostavana opettajana.  Vuonna 1915 hän valmistui filosofian kandidaatti. Wuorenrinne oli tutustunut jo lapsena tupa- ja makasiininäyttämöiden maailmaan, kiinnostui ylioppilasaikana yhä enemmän teatterista ryhtyen näyttelemään ”ylioppilasteatterissa” ja kesäisillä kiertueilla maaseudulla mm. Lopella.

Wuorenrinne toimi suomen kielen lehtori ja SOK:n konsulentti. Hän oli tasavaltalaisten ja myöh. kansallisen edistyspuolueen puoluesihteeri 1918-1919, jonka jälkeen hän työskenteli Kotkan kaupungin Työväenopiston rehtorina sekä toimi sivutoimisena näyttelijänä Kotkan Näyttämöllä ja Kotkan Työväenteatterissa. Vuosina 1925-1938 Wuorenrinne toimi Työväen Akatemian rehtori ja vuosina 1938-1961 Helsingin kaupungin Työväenopiston rehtori toimien samalla 1938-1947 Yhteiskunnallisen Korkeakoulun kansansivistysopin ja puhetaidon opettajana. Hän toimi myös Suomen Puheopiston puhetaidon historian opettaja ja osanaikaa opiston vt. rehtori. Wuorenrinne oli Työväenopistolehden (Opistolehden) perustaja ja päätoimittaja.

Lukuisat luottamustoimet puolen vuosisadan aikana erilaisissa järjestöissä, laitoksissa, valtion komiteoissa ja toimikunnissa olivat osa Wuorenrinteen toimintaa edistettäessä maan kulttuurielämää. Wuorenrinne on julkaissut kymmenkunta teosta mm. ”Kosti Elo”, ”Teatterista puhun”, ”Tupanäyttämöltä se alkoi” ja ”Merkkimiehiä lähikuvina”. Wuorenrinne oli perustamassa Loppi-Seura ry:tä ja toimi sen puheenjohtajana neljännesvuosisadan. Hän myös vaikutti mm. kotiseutumuseon perustamiseen Lopelle. Wuorenrinteen ansiota on senaattori Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen patsaan aikaansaaminen Lopen kirkonmäelle ja Viron kansallisrunoilijan Lydia Koidulan reliefin hankinta Leppälahteen. Wuorenrinteella oli myös ratkaiseva osuus Lopen opiston perustamisessa. Hän sai kouluneuvoksen arvo vuonna 1942 ja professorin arvo vuonna 1953.

Professori Toivo Ilmari Wuorenrinne on siunattu Lopen hautausmaalle ja hänen hautamuistomerkkinsä on suunnitellut ja osin toteuttanut prof. Armas Hutri.

Lähteet

  • Kallenautio, Jorma: Lopen historia 1. 1976