Hausjärven kirjasto

<widget type="googlemap"> <marker lat="60.787982" lon="25.024577">Hausjärven pääkirjasto</marker> </widget>

Hausjärven kirjaston perustaminen

Hausjärven pitäjän ensimmäinen kirjasto sijaitsi kirkon sakastissa. Kirjaston alullepanijana toimi pitäjän valistusmies, rokottaja Anders Vilhelm Simelius. Hän sai pastori Johan Fredrick Hällforsin myötämieliseksi kirjastoaatteelle ja niin kirjasto saatiin alulle lahjoitusten ja arpajaisten voimin vuonna 1861. Ensimmäisenä toimintavuonna kirjalainaus oli 17 lainaa ja ensimmäisten kuuden vuoden aikana yhteensä 295 lainaa. Kirkon sakastissa sijainneessa kirjastossa oli runsaasti hengellistä kirjallisuutta. Vuonna 1883 kirjasto siirrettiin viereisen pitäjäntuvan saliin. Vuotta myöhemmin kuntakokouksessa lainakirjaston hoitajiksi valittiin A. V. Simelius sekä talollinen Ludvig Retuskallio. Kuntakokouksen hyväksymien sääntöjen mukaan kirjastoa tuli pitää auki vähintään kahtena sunnuntaina kuukaudessa jumalanpalveluksen jälkeen.

Kyläkirjastoista piirikirjastoiksi

Koska osalla kuntalaisista oli pitkä matka kirkonkylään, he alkoivat perustaa omia pieniä kyläkirjastoja 1800-luvun lopulla. Kyläkirjastojen perustaminen kärsi järjestelmällisyyden puutteesta, joissakin kylissä saattoi olla kaksi kirjastoa ja toisista kirjasto puuttui kokonaan.1900-luvun alun kuntakokouksessa päätettiin, että jokaiseen koulupiiriin perustetaan oma kirjasto. Kyläkirjastojen omistajat lahjoittivat kirjastonsa kunnalle piirikirjastoiksi. Tämän jälkeen piirikirjastoihin voitiin palkata kirjastonhoitajat valtion määrärahoin. Kirkonkylän kyläkirjasto muutettiin vuonna 1921 kantakirjastoksi, jolloin siitä tuli piirikirjastoverkon pääkirjasto. Kyläkirjastoja hoitivat vapaaehtoiset kuntalaiset, ja piirikirjastojen aikana moni entinen kyläkirjaston hoitaja jatkoi työtään. Tällöin kirjastoon alkoi tulla sääntöjä ja niiden toimintaa alettiin yhdenmukaistaa.

Hausjärven pää- ja sivukirjastot

Vuoden 1962 kirjastolaki ja -asetus toivat suuret muutokset siihenastiseen kanta- ja piirikirjastojärjestelmään. Uuden lain myötä valtionosuudet kasvoivat ja samalla kasvoivat myös valtionavun vaatimukset. Eräs tärkeimmistä parannuksista uudessa laissa oli kirjastonhoitajien koulutus ja muutaman vuoden kuluttua olivat kaikki Hausjärven kirjastonhoitajat suorittaneet vaaditun kurssin.

1960-luvulla Oitin kirjasto sai käyttöönsä kaksi huonetta terveystalosta, Oitin Paavolasta. Oitin kirjastosta tuli Hausjärven pääkirjasto ja sinne hankittiin asianmukainen lainauspöytä, esittelytelina, 20 laatikon korttilipasto sekä kirjavaunu. Myöhemmin, vuonna 1973, peruskoulun yläasteen yhteyteen rakennettiin kirjastosiipi, jonne pääkirjasto pääsi muuttamaan. Se oli suuri edistysaskel kirjaston historiassa. 1960-luvulla sivukirjastojen toimintaa korvattiin taajamien suurilla kirjastoilla sekä kirjastoautoilla. Silloin Hausjärvelle jäi toimimaan pääkirjaston lisäksi Hikiän ja Ryttylän sivukirjastot sekä kirjastoauto. Kun kirjastotoiminta keskittyi neljään yksikköön, voitiin niiden toimintaa tehostaa ja kirjavalikoimaa parantaa. Hausjärven ensimmäinen kirjastoauto tuli käyttöön vuonna 1969. Hausjärven nykyinen pääkirjastorakennus valmistui vuonna 1995.

Nykypäivää Hausjärven kirjastoissa ja kirjastoautossa

Nykyisin Hausjärvellä toimii Oitin pääkirjaston lisäksi lähikirjastot Hikiällä ja Ryttylässä sekä kirjastoauto. Tarkempaa tietoa kirjaston nykytilanteesta löytää kirjaston kotisivuilta.

Lähteet:

Toivola, Lasse: Simeliuksesta Kajanteriin : 'täll tapaa kirjoja lainattii' Hausjärvellä vuodesta 1861, ISBN 951-97151-1-8