Rimmilä

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 12. maaliskuuta 2023 kello 15.18 – tehnyt Admin (keskustelu | muokkaukset) (Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Rimmilä on Hämeenlinnan kaupungin läntisimmässä osassa, Renkajärven luoteispäässä sijaitseva kylä Kalvolassa. Rimmilässä on ollut asutusta jo vuosisatojen ajan, vaikka varsinainen kylä syntyi torppariaikana. Kylätien varrella on yhä vanhaa asutusta. Rimmin puinen, jugendtyylinen rukoushuone on rakennettu vuonna 1935. Myös Rimmin kylän vanha työväentalo on säilynyt alkuperäisessä 1900-luvun alkupuolen asussaan. Se on nykyisin yksityiskäytössä. Lähteenmäen tilan hirsipintainen rakennusryhmä antaa kuvan tyypillisestä kalvolalaisesta torpparimiljööstä. Vanhimmat rakennukset ovat peräisin todennäköisesti 1700-luvulta.

Ladataan karttaa...

 

Vakituisia asukkaita Rimmilässä on lähes 40 taloudessa, kesäaikana asukasluku moninkertaistuu. Työikäiset käyvät lähes päivittäin töissä jossakin muualla – Helsingissä, Hämeenlinnassa,Iittalassa tai Valkeakoskella. Rimmilä on pysynyt luonnonläheisenä ja idyllisenä sijaintinsa vuoksi. Se on keskellä Etelä-Suomen suurta, yhtenäistä korpisydänmaata ja tieyhteydet ovat olleet usein pitkospuuluokkaa. Rimmilän luonto runsaine vesistöineen. ja eläimet ovat ainutlaatuisia koko Kanta-Hämeessä. Siellä on muun muassa puhdas Renkajärvi ja Naturaan kuuluva Peurasuo.

Rimmilään, silloiseen Kalvolaan perustettiin kyläyhdistys vuonna 2001. Sen tarkoituksena on ollut koko ajan sekä vakituisten asukkaiden että mökkiläisten viihtyvyyden lisääminen. Talkoot ovat olleet näkyvä osa Rimmilän kyläyhdistys ry:n toimintaa. Rimmilän kyläyhdistyksen jäsenet ovat mökkiläisiä, paikallisia asukkaita sekä sellaisia, joilla on muuten yhteyksiä tai kiinnostusta Rimmilän seutuun. Rimmilän kyläyhdistys on rakentanut talkoilla Renkajärven rantaan oman kylätuvan sekä hirsisen grillikodan. Vanha urheilukenttä on lasten temmellyskenttä. Renkajärvi on ympärivuotinen virkistyspaikka, ja kesäisin sen uimaranta on vertaansa vailla.

Kylässä ihmiset tuo yhteen lasten hiihtokilpailujen, pääsiäistapahtuman, juhannusjuhlien, lasten yleisurheilukilpailujen, ruskaretken ja pikkujoulumatkan merkeissä. Lähin kauppa on Tiiriössä, mutta myymäläauto käy kylässä kaksi kertaa viikossa, kirjastoauto kerran viikossa. Kouluaikoina linja-auto kulkee aamuin illoin.

Lähteet

Erkki Lindqvist
http://goo.gl/m7w8P

Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9