Paavonkulma

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 12. maaliskuuta 2023 kello 15.18 – tehnyt Admin (keskustelu | muokkaukset) (Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Paavonkulma 1930-luvulla
Ladataan karttaa...

 

Höyhensaari

Asunto-osakeyhtiö Paavonkulma oli jo valmistuessaan vuonna 1929 merkittävä rakennus. Se oli Hämeenlinnan suurin rakennushanke ja korkein talo viisine kerroksineen. Siellä oli myös kaupungin ensimmäiset hissit. Merkittävä talo on ollut Hämeenlinnalle muutoinkin: tuhannet hämeenlinnalaiset ovat parkaisseet maailmaan sen ylimmässä kerroksessa. Tohtori Ensio Kurki-Suonion perustama synnytyssairaala synnytyssairaala ”Höyhensaari”, toimi Paavonkulmassa, Rauhankatu 3:ssa, vuosina 1929 -1968. Kurki-Suonion toiminta-ajatuksena oli antaa äideille - varakkuuteen katsomatta - mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä hoitoa. Kurki-Suonio korosti myös rintaruokinnan tärkeyttä, sillä hän uskoi sen mm. parantavan äidin ja lapsen välistä suhdetta. Sairaalassa käytettiin siihen aikaan hyvin harvinaista vierihoitoa. Huoneet, jossa äidit ja lapset lepäsivät, oli nimetty satuolentojen mukaan; esimerkiksi "Prinsessa Ruusunen", "Peukaloinen", "Sinipiika" j.n.e. Ensio Kurki-Suonion elämäntyön kunniaksi luovutti Kanta- ja Päijät-Hämeen kätilöyhdistys muistolaatan, joka paljastettiin 23.7.1999 Rauhankatu 3:n seinällä. 

Hämeenlinnan kaupunki vuokrasi sairaalaa vuodesta 1960 lähtien. Alusta pitäen Paavonkulmasta on myös löytynyt maja matkustavaisille. Torin pohjoispuolelta muuttanut Kaupunginhotelli aloitti sen korkeassa osassa ja pihasiivessä vuonna 1929.

Arkkitehtuuri

Rakennuksen on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehti Väinö Vähäkallio. Asunto-osakeyhtiö Paa­vonkulma osti tontin vuonna 1928 Hämeenlinnan kaupungin säästöpankilta, joka ryhtyi myös yhtiön osakkaaksi. Kutsumanimensä talo on saanut runoilija Paavo Cajanderilta (1846-1913), jonka syntymäkoti sijaitsi aikoinaan Rauhankadun vastakkaisella puolella. Cajanderin talossa oli sittemmin Fredrikssonin kauppa ja Noron liike, muun muassa lelukauppa Palokunnankadun puolella. Cajanderin taloa suunniteltiin 1960-luvun Talomuseohankkeen mukaan siirrettäväksi Kaupunginpuistoon.

Palokunnankadun ja Rauhankadun kulman punatiilirakennus on taitavasti porrastettu rinteeseen. Alarinteessä on liikekerroksen lisäksi neljä asuinkerrosta. Tontin ylälaidalta kohoaa tornimainen viisikerroksinen osa, ja pihasiivissä kerroksia on kolme tai neljä. Rakennustyyliltään Paavonkulma on siirtymävaiheen esimerkki: tiilinen julkisivu ja muurauskoristelut kertovat 1920-luvun klassismista, ikkunoiden puitejako on funktionalismia. Paavonkulma liittyy Vähäkallion vuonna 1928 suunnittelemaan, samanaikaisesti rakennettuun Rauhankatu 5:n rakennukseen.

Hämeenlinnan kaupunkikuvassa Paavonkulmalla on tärkeä rakennustaiteellinen sija erityisesti Rauhankadulta Skogsterin talosta Palokunnankadulle ulottuvan, melko ehyen punatiilirakennusten ryhmän osana.

Lähteet

Hämeen Sanomat 11.12.1980

Rakennettu Häme. Hämeen Liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

http://goo.gl/DM0mp

http://goo.gl/N83Yw