Lieson kylä
Lieson kylä sijaitsee entisessä Lammin kunnassa Hämeenlinnassa. Lieson kylän syntyä ovat olleet edistämässä hyvät metsästysmaat sekä järvet. Suurin kylän alueella sijaitseva järvi on Kuohijärvi, jonka lisäksi alueella sijaitsee useita pienempiä järviä. Kylän kehitys on kulkenut saman kaavan mukaan kuin muuallakin; keräily-, metsästys- ja kalastustaloudesta on pikkuhiljaa siirrytty maanviljelykseen. Maanviljely onkin ollut alueen suurin työllistäjä. 1900-luvun alussa kylään perustettiin saha ja meijeri, jotka eivät ole enää toiminnassa. Koulu on kuulunut Lieson kylän historiaan alkaen kiertokoulusta ja päättyen nykyiseen Lieson kouluun. Lieson kylässä on myös monenlaista yhdistystoimintaa.
Lieson lava
Lieson työväenyhdistyksen toiminta on ollut vilkkainta1940-luvulla, jolloin myös Lieson lava on valmistunut. Lavan rakennusvuoden (1947) jälkeen Lieson kyläyhdistyksen toiminta on keskittynyt tanssilavan ympärille. Kesäisin lavaa on vuokrattu iltamia ja tansseja varten.
Kulttuurihenkilöitä
Werner Åström asui vaimonsa Lenan kanssa nelisenkymmentä vuotta Liesossa Kaukasenjärvellä. Hänen mökkinsä laajennuspiirustukset tehnyt arkkitehti-taiteilija Uuno Alanko oleskeli paljon Lieson Kylä-Ranttilassa, samoin kirjailija Jarl Hemmer vietti seitsemän kesää Åströmeillä. Opettaja Vilho Penttilä, innokas taiteenharrastaja ja keräilijä, vieraili heillä myös. Åström maalasi Liesossa säveltäjä Leevi Madetojan muotokuvan. Jo 1920-luvulla Madetoja oli säveltänyt kesäisin tuuloslaisen runoilijan Eero Eerolan Vitajärven torpan huvilalla. Hän kävi sieltä usein Liesossa yhdessä vaimonsa runoilija L.Onervan kanssa. Vuonna 1923 he lainasivat hevosen ja lähtivät Lammin kirkolle ostoksille. L.Onervan ollessa hoitolaitoksissa 1940-luvulla Leevi Madetoja vietti paljon aikaa koulutoverinsa ja lapsuudenystävänsä Werner Åströmin talossa. Myöhemmin hän vuokrasi opettaja Poutiaisen mökin Kaukasenmäen rinteellä. Hänet nähtiin kävelemässä Lieson maisemissa hajamielisenä lintujen ja veden ääniä kuunnellen.
Muita kohteita kylässä
- Hietasalon saaret Kuohijärvessä, jotka toimivat virkistysalueena
- Kaukasen uimaranta (kaikkien käytössä oleva yleinen uimaranta)
- Mettien mäki
- Miekanhiontakivi Lahdenpohjassa
- Salpausselän harju
Lähteet:
Lammin pitäjän historia III : vuodet 1917-1995, s.46 ISBN 951-95061-7-9
Lieson kyläsuunnitelma 2005,
http://personal.inet.fi/yhdistys/lieso/
Uljas Kiuru: Lammi. Kuvia ja kertomuksia pellavapitäjästä. Hämeenlinna 1989. ISBN 951-95061-3-6
Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.