Arolampi

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 12. maaliskuuta 2023 kello 15.18 – tehnyt Admin (keskustelu | muokkaukset) (Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Arolampi on kylä Riihimäellä. Arolammilta on noin 10 kilometriä Riihimäen keskustaan. Arolammin kylä muodostaa maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisen maaseudun kulttuurimaisemakokonaisuuden, johon kuuluvat Vantaajoki, Arolampi ja Kuninkaan kartaston mukainen kylätie ja rakennukset peltoineen.


Ladataan karttaa...

Historiaa

Arolammin kylässä oli 1500-luvulla kaksi tilaa, jotka jaettiin 1560-luvulla Katilaksi ja Nokkalaksi. Pirttilän tilalla, joka mainitaan jo 1539, on päärakennus vuodelta 1892. Katilan päärakennus on valmistunut 1889, ja myös Nokkalan päärakennus on samalta ajanjaksolta. Vanhalla kylätiellä on huomattava maisemallinen merkitys. Vanhojen tilojen rakennukset osoittavat keskiajalta periytyvän kylätontin paikan.

Arolammilla sijaitsevan Rauhasaaren tilan kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1919 arkkitehti Oiva Kallion laatimien piirustusten mukaan. Säterikattoisen rakennuksen julkisivua hallitsevat klassisistiset pylväsaiheet. Ympärillä on puistoa.

Kivikauden historiaa

Silmäkenevan 1997 löydetyistä 15 kivikautisesta asuinpaikasta kuusi sijaitsee Arolammen ympäristössä. Kylän luoteispuolella, Silmäkenevan suolla on kivikaudella todennäköisesti sijainnut järvi, jonka rannoilla ja saarilla on asuttu kivikaudella. Silmäkenevan alue kuroutui Itämerestä itsenäiseksi järveksi Yoldiamerestä n. 10000 vuotta sitten. Järvi patoutui Arolammin länsipuolella olevan harjun kohdalta nykyiselle n. 92 m korkeustasolle. Järven vesi laski hiljalleen vuosituhansien aikana. Kampakeraamisella ajalla n. 6000 vuotta sitten oli järven veden taso hieman alle 90 m korkeudella. Tältä tasolta järvi on hiljalleen laskenut, kunnes se alkoi soistua n. ajanlaskun alun tienoilla, ja lopulta altaan keskelle jäi vain Vantaanjoen virtaava uoma.

Lähteet

Lauri, Putkonen, Eero Ojanen, Tuula Heikkurinen-Montell, Minna Seppänen ja Johanna Forsius. Rakennettu Häme: maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. 2003. ISBN 951-682-717-9

http://www.mikroliitti.fi/riihimak/resitt.htm



Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.