Hollolan kirkonseudun ja Pyhäniemen tarina

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 12. maaliskuuta 2023 kello 10.34 – tehnyt Samuhuovinen (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)


Kylän historian vaiheet ja tärkeimmät tapahtumat kylässä.

9 000 eKr. Salpausselät syntyivät jääkauden päättyessä mannerjäätikön vetäytyessä hitaasti pohjoiseen. Salpausselkä sai nimensä siitä, että sen ajateltiin salpaavan Järvi-Suomen vesiä.

8000 eKr. Jääkausi päättyi. Ensimmäiset asuttajat saapuivat Hämeen vesistöjen äärelle jo kivikaudella. Esihistoriallisen ajan asutuksesta kertovat arkeologisissa inventoinneissa löytyneet kiviesineet ja saviruukkujen palaset. Hollolan kirkonseudulla on useita kivikautisia asuinpaikkoja.

500 eKr. Hollolaan pysyvä maanviljelykulttuuri. Tätä ennen tärkeimpiä elinkeinoja olivat kalastus, metsästys ja keräily.

500 eKr.-1300 jKr. Rautakausi on Hämeen esihistorian merkittävin ja nykymaisemassa näkyvin esihistoriallinen jakso. Vankka rautakautinen asutus on mahdollistanut Hollolan aseman alueen hallintokeskuksena historiallisella ajalla. Rautakaudella maatalous vakiintuu ja syntyy kyläasutusta. Kirkonseudulla asutaan Kapatuosian ympäristössä.

1200-luku Hollolan seurakunta sai alkunsa.

1329 Ensimmäinen kirjallinen maininta Hollolasta.

1467 Pyhäniemen kylä mainitaan historiallisissa lähteissä ensi kerran 1467.

1475-1485 Hollolan kivikirkon rakentaminen.

1500-luku Sarkajakomenettely aloitettiin Hollolassa jo 1500-luvulla. Sarkajakoa toteutettiin ennen kaikkea kylän läheisimmillä viljelysmailla. Sarkamaita kutsuttiin myös tankopelloiksi, sarkojen mittaamisessa käytetyn tangon johdosta.

1654 Pyhäniemen ja Kutajoen kylien välinen sopimus kalavesistä. Kummankin on pysyttävä omilla vesillään, vain vanhastaan yhteiset apajapaikat Kutajoen ympärillä pysyvät jakamattomina.

1700-luku Pyhäniemen kartano muodostettiin 1700-luvun lopussa kahdesta ratsutilasta, Ylöstalosta ja Alestalosta. Pyhäniemen ratsutilat siirtyivät Ammondt -suvulle 1700-luvun lopussa. Kartanon päärakennuksen alaosan runko on 1820-luvulta. Nykyisen ulkoasun sa se sai 1907, jolloin rakennus peruskorjattiin arkkitehti A. W. Stenforsin suunnitelmien mukaan. Sivurakennus on rakennettu 1880-luvun lopussa arkkitehti A. Nnordbergin suunnitelman mukaan.

1743 Torppien veroton perustamisoikeus säätyläisten ja talonpoikien perintötiloille. Torppien määrä lähti kasvuun.

1775 Isojakoasetus viljelyn helpottamiseksi. Isojaon tavoitteena oli korvata aiempi sarkajako sekä yhdistää talojen sarkajaon mukaiset kapeat ja hajallaan sijaitsevat peltosarat isommiksi lohkoiksi.

1800-luku Kutajärvi erottui omaksi järvekseen 1800-luvun alun Vesijärven pinnan laskujen myötä.

1813 Pappila rakennettiin.

1829-1831 Kirkon kellotapulin rakentaminen C.L. Engelin suunnitelmien mukaan.

1842 Lainajyvästö aloitti toimintansa. Viljamakasiinina käytettiin aluksi kellotapulin läntistä huonetta, joka oli alun perin varattu kirkon irtainten tavaroiden säilyttämiseen.

1848 Uusjako

1848 Pyhäniemen kartanon Karl Detlof Ammondt oli perustamassa Ylä-Hollolan kihlakunnan säästökassaa, maamme toiseksi vanhinta maaseutusäästöpankkia. Säästökassa toimi Pyhäniemessä yli 30 vuotta.

1855 Lainajyvästö kirkon länsipuolelle.

1859 Messilän matkailu alkoi, kun helsinkiläinen insinöörieversti kävi suunnittelemassa näkötornia Tiirismaalle.

1864 Hollolan ensimmäinen apteekkari Waldstedt siirsi apteekin kirkonkylään.

1865 Hollolan kunta perustettiin.

1867 Uskilan koulu perustettiin.

1868-1871 Vesijärven pinta aleni vielä kerran Vääksyn kanavan rakentamisen myötä.

1887 Pyhäniemeen perustettiin höyrysaha.

1892 Hollolan vaivaiskoti perustettiin Pyhäniemeen.

1800-luvun loppu Kyläkeinu Parinpellossa (Särkkä)

1901 Pyhäniemen koulu perustettiin.

1902 Kunnantupa kirkon kupeeseen.

1918 Itsenäinen Suomi sääti torpparilain. Lain nojalla torppia itsenäistyi ja syntyi uusia pientiloja.

1930-luku Kauppa

1932 Urheiluseura Hollolan Toverit perustettiin. Se omistaa Harjulan tanssilavan, jossa seura järjestää talkoovoimin tansseja, joilla kerätään varoja urheilutoimintaan. Harjulan Tanssilavaa vuokrataan myös muille tanssien, sekä erilaisten tilaisuuksien järjestäjille.

1940 Pika-asutuslaki karjalaisten asuttamiseksi.

1940 Talvisodan aikaan Pyhänimenlahdessa oli lentokenttä. Talvisodan lopussa Pyhäniemen keskiosasta sen kärkeen ulottuvalle rannalle ja niemen itäpuolelle lahden vastakkaiselle rannalle sijoitettiin hävittäjiä puolikaaren muotoiselle alueelle.

1950-luku Kioski

1954 Hollolan vanhainkoti ja B-mielisairaala valmistuviat Pyhäniemeen.

1959 Hollolan kirkonseudun Maatalousnaisten kioski aloitti toimintansa.

1960-luku Salpakankaan kaavoitus, kuntakeskus siirtyi Salpakankaalle.

1969 Messilässä tehtiin sukupolvenvaihdos ja matkailukeskus alkoi rakentua.

1970-luku Baari-kahvila kunnantuvalla. Kunnantuvalla toimi myös neuvola.

1980-luku Julkinen liikenne alkoi vähentyä. Oman auton tarve kasvoi.

1981 Pyhäniemen kylätoimikunta perustettiin.

1995 Vanha kyläkuva muuttui kaavoituksen ja uuden rakentamisen myötä. Kirkonseudun-Pyhäniemen osayleiskaava.

1996 Tiirismaan laskettelurinne suljettiin.

1997 Ensimmäiset keskiaikamarkkinat

1998 Hollolan Keskiaikaseura Medium Aevum Hollolense ry perustettiin.

1998 Pyhäniemen päiväkoti valmistui.

2000-luku Kyläportit.

2011 Hollolan Kirkonseudun Kylät ry perustettiin. Kyläyhdistys jatkaa Hollolan kirkonsedun ja Pyhäniemen kyläyhdistysten toimintaa Hollolan kirkonseudun kylissä. Kyläyhdistys toimi vuosikausia ennen rekisteröimistä.

2013 Uskilan koulu lakkautetaan.

Lähteet


Noudettu kohteesta ”https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Hollolan_kirkonseudun_ja_Pyhäniemen_tarina&oldid=40052”