Kirjastotalo, Kirjastokatu 1
KIRJASTOTALO Kirjastokatu 1, HÄMEENLINNA
Elämme 1960-luvun puoliväliä ja olet menossa Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon. Kävelet Turuntietä pitkin keskustaa kohti. Sillan jälkeen vasemmalla puolella katua on Kauppakoulu ja oikealla puutalo, jossa Kaivokadun ja Turuntien kulmassa sijaitsee Monttu-baari. (Moottoritien rakentaminen aiheutti myöhemmin 60-luvun loppupuolella kuppilan sulkemisen).
Puutalon sivustaa kirjastoa kohti kulkiessasi vastaan leijailee ihana vastapaistettujen leivonnaisten tuoksu. Siinä on Wathenin kotileipomo myymälöineen. Ennen kadun ylittämistä ohitat vielä Sundellin kelloliikkeen sisäänkäynnin. Sen jälkeen alkaakin puistoalue, jonka kulmauksessa on pieni kukkakioski.
Ylität kadun ja olet kirkkomaisen rakennuksen edessä. Kiipeät ylös isoja kiviportaita. Seisot mahtavien ja painavien ulko-ovien edessä. Sisään astuttuasi olet suurehkossa tuulikaapissa, josta toiset isot ovet johtavat varsinaiseen kirjaston eteisaulaan.
LEHTISALI
Heti sisäänkäynnin oikealla puolen on valkoiset kauniit pariovet, joiden alaosa on koristeellista puuta ja yläosassa lasiruudut. Näiden ovien takaa löytyy kirjaston lehtiosasto. Tämän huoneen keskellä on korkeat jalalliset kukkatelineet, joissa rönsyliljat kukoistavat. Kukkatelineiden kummallakin puolella on 12-paikkaiset tuolirivistöt.
Ikkunoita on kolme, ja niiden edessä on pöytätilaa seitsemälle lehden lukijalle. Lisäksi kaksi tuolia on oikealla pöytätason jatkeena seinän vieressä. Vielä kaksi tuolia sijaitsee ovesta vasemmalla, heti lehtisaliin tultaessa. Yhteensä lehtisalissa on siis 35 istuinpaikkaa.
Uudet sanomalehdet lasisissa vinohyllyissä täyttävät vasemman seinustan. Kuluvan kuukauden lehtien vanhemmat numerot ovat lukollisissa, kaksihyllyisissä kaapeissa lasihyllyjen alla. Vanhemmat lehdet on siirretty kellaritiloihin, josta ne tuodaan ylös pyydettäessä. Aikakauslehdet ovat lehtisaliin tultaessa heti oikealla, isossa puisessa hyllykössä. Uusin lehti on esillä ja vanhat löydät, kun nostat tasoa, jolla uusin lehti sijaitsee.
ETEISAULA
Kun siirryt lehtisalista takaisin aulaan, on suoraan edessäsi kaunis pitkä puupenkki, jonka yläpuolella näet kaupungin kartan. Penkillä voit odotella kirjaston aukeamista tai aukioloaikana lueskella vaikka lehtiä. Penkin jälkeen seinustalla on iso lasivitriini, jossa esitellään Larin-Kyösti-kokoelma. Myös aulan vastakkaisella seinustalla on samanlainen lasivitriini, jossa on esillä Theodolinda Hahnssonin teoksia.
Kun seisot aulassa selin pääoviin, näet lasivitriinien jälkeen oikealla lukollisen oven, joka aukeaa hyvin pieneen eteistilaan, jossa on vesipiste. Sieltä pääset talon hyvin pieneen siivouskomeroon ja yleisö-WC:hen, jonne juuri ja juuri yksi ihminen mahtuu.
Kun palaat aulaan, näet heti oikealla kirjoituspöydän, jonka päällä on kortistolaatikko. Siinä on lehtikortisto, johon aamulla merkitään saapuneet lehdet. Pöydän päällä on ilmoitustaulu. Tämän jälkeen oletkin kirjastonjohtajan työhuoneen oven takana. Aulan vasemmalla puolella, vastapäätä siivous- ja wc-tiloja on samanlainen lukollinen ovi. Tämä ovi johtaa käytävään, josta pääsee talonmiehen asuntoon ja alakerran tiloihin.
Kun jatkat aulan vasenta sivustaa, sieltä aukeaa asiakkaiden L-kirjaimen muotoinen vaatenaulakkotila. Siinä ensimmäisenä näkyy pieni pöytä, jonka päällä on peili, sen jälkeen tulevat varsinaiset naulakot.
Yläkerran maakunta-arkistoon johtava kaunis, leveä portaikko on heti naulakoiden jälkeen.
Nyt olet tullut varsinaisen kirjastotilan kauniisti koristeltujen ovien eteen. Pariovien oikean- puoleisista ovista mennään sisään ja vasemmanpuoleisista palataan lainatun aineiston kanssa takaisin aulaan. Pariovien väliin jää tila, jossa ylhäällä näkyy iso pyöreä kello.
LASTENOSASTO
Astut oikeanpuoleisista pariovista sisään varsinaiseen kirjastotilaan. Vasemmalla on kirjaston sydän eli hevosenkengän muotoinen asiakaspalvelutiski. Kirjat palautetaan kirjastoon saapuessa heti vasemmalla olevalle tiskille.
Oikealla avautuvat lasten- ja nuortenosaston tilat. Tilaan mennään ison oviaukon kautta. Ovet on poistettu jo kirkon muuttuessa kirjastotilaksi 1920-luvulla. Astuessasi lastenosastolle on heti oikealla seinän vieressä kaksi hylly-yksikköä kirjoja, joissa on luokat 0–39. Tämän jälkeen seinän vieressä näkyy palautettujen lasten ja nuorten tietokirjojen kärry.
Puinen säleikkö katkaisee kulkusi suoraan eteenpäin. Säleikön edessä on lasten kaunokirjallisuuden palautuskärry. Kun kierrät säleikön, näet kirjoituspöydän, jolla on muovihupulla peitetty kirjoituskone. Pöydällä on tilaa muulle työskentelylle juuri ja juuri yhden kirjan leveyden verran. Työpöytä sijaitsee seinän suuntaisesti. Työntekijä istuu selkä seinään päin ja hänen selkänsä takana on kuvakirjahyllykkö. Kuvakirjat ovat puisilla hiukan vinossa olevilla hyllyillä kolmessa kerroksessa, kannet katsojaan päin. Hyllykön päällä on iso ikkuna leveine ikkunapenkkeineen, jolla kasvaa suuri yönkuningatar.
Käännyt ympäri ja seisot nyt selkä ikkunaan päin. Edessäsi on iso pyöreä ja matala lastenpöytä, jonka ympärillä näet kahdeksan pikkuista tuolia. Kun nostat katseesi vielä hiukan kauemmas, on siinä pieni, hiukan korkeampi pyöreä pöytä, jonka ympärillä on tuolit neljälle. Tämän pöydän takana on kaksi hylly-yksikköä kirjoja viidessä kerroksessa. Siitä oikealle päin alkaa lasten ja nuorten kertomakirjallisuus, joka jatkuu ulkoseinällä ikkunoiden alla kohti kuvakirjahyllykköä.
Kertomakirjallisuuden jälkeen tulee kaksi hylly-yksikköä satukirjoja ja lopuksi yksi hylly-yksikkö kuvakirjoja.
Siirryt lasten- ja nuortenosaston oviaukon vasemmalle sivustalle. Ensimmäisenä näet työpisteen, joka käsittää kaksi kirjoituspöytää, muovihupulla peitetyn kirjoituskoneen ja vielä kaksi työtarvikkeille varattua hylly-yksikköä seinän vieressä. Tämä alue on aidattu matalalla ja siirrettävällä L-kirjaimen muotoisella puusermillä. Työpisteessä viedään uusia teoksia hankintakirjaan ja leimataan kirjat kirjaston leimalla (nimiösivulle sekä sivuille 9, 99, 199, 299...jne. sekä viimeiselle sivulle), kirjoitetaan osasto ja luokkatiedot nimiösivulle ja kirjan takakannen sisäpuolelle sekä liimataan paikoilleen paperiset taskut kirjankorttia varten. Taskuihin pujotettuun kirjankorttiin on koneella kirjoitettu luokkanumero, kirjannumero, pääsana ja nimeke. Lopuksi uudet kirjat muovitetaan.
Osittain työpisteen takaa alkavat lasten ja nuorten tietokirjahyllyt, joita on viidessä kerroksessa, alkaen luokasta 40 ja jatkuen sillä sivustalla luokkaan 65 asti. Kirjahyllyjen yläpuolen täyttävät pieniruutuiset ikkunat, jotka jatkuvat edelleen, kun kulmasta käännytään oikealle. Tälläkin seinustalla kirjat ovat viidessä kerroksessa. Siinä ovat luokat 66–89.
Nurkkaukseen jää betoninen neliskanttinen pylvään pätkä, jota voi käyttää vaikka istuimena. Pylvään kohdalta hyllyt ovat hiukan lyhempiä.
Luokan 89 jälkeen näet kortistolaatikoston, josta voit etsiä lasten ja nuorten kirjoja aakkosellisesta tai systemaattisesta hakemistosta.
LASTEN KÄSIKIRJASTO
Kun huomaat pienet portaat, pääset nousemaan lasten ja nuorten käsikirjastoon. Vasemmalla sisäikkunoiden alla jatkuvat kuitenkin lainattavien kirjojen luokat 90–99. Kahdessa hylly-yksikössä on yhteensä neljä hyllyä kirjoja. Tämän jälkeen ikkunallinen sisäseinä loppuu.
Sen jälkeen tulee kapea puinen pystyhyllykkö, josta löytyvät Aku Ankka, Nakke, Joka Poika ym. lastenlehdet. Ne ovat neljässä päällekkäisessä hyllyssä, ja hyllykön alla on pieni lukollinen kaappi, jossa säilytetään vanhoja numeroita.
Edelleen samalla seinustalla sijaitsevat nuorten käsikirjaston luokat 0–2. Luokat 3–9 ovat takaseinällä kohti oikealla olevaa ikkunaseinää. Ikkunoita on kaksi ja niiden kummankin edessä on kaksi suorakaiteen muotoista neljän hengen pöytää peräkkäin, niin että pöytien päädyt ovat ikkunoita kohden.
Kun lähdet palaamaan portaita alas, olet selin nuorten käsikirjaston hyllykköihin. Eteesi aukeaa nyt koko lasten- ja nuortenosasto vasemmalla alatasolla olevien kaunokirjallisuuden hyllyjen yli.
Huomaat vielä, että oikealla kortistolaatikoston ja työpisteen välissäkin on iso pyöreä pöytä, jonka ympärillä on myös kahdeksan tuolia. Koko osaston keskellä havaitset mahtavan betonipylvään, jonka toiselle sivustalle on kiinnitetty ilmoitustaulu. Siitä näet kuukauden tietokilpailukysymykset. Kysymyksiin vastanneille arvotaan kirjoja palkinnoiksi.
AIKUISTENOSASTO
Palaat nyt oviaukolle, josta tulit lasten- ja nuortenosastolle ja käännyt oikealle. Edessäsi on kauniit vaaleat marmoriportaat. Ennen portaille astumista huomaat oikealla muutaman aikuisten kaunokirjallisuuden palautushyllyn. Kun otat muutaman askeleen ylöspäin, siirryt aikuistenosastolle.
Vasemmalla puolellasi tilan keskellä on matala sohvapöytä, jonka kummallakin puolella on kaksi omaa aikaansa edustavaa nojatuolia. Istuinryhmän takana näet kaksi kirjakärryä, joissa on päivän palautuksia. Oikeanpuoleisessa kärryssä on palautettua kaunokirjallisuutta ja vasemmanpuoleisessa tietokirjoja. Kauniit pieniruutuiset ikkunat kiertävät molemmin puolin tätä oleskelutilaa. Ikkunoiden alapuolella kiertää kaksi hyllyä kirjoja, ja hyllyjen päällä olevalla tasolla on esillä vasemmalla tieto- ja oikealla kaunokirjallisuutta, lähinnä uudehkoja tai muuten vain kauniin kannen omistavia kirjoja.
Lähdet nyt liikkeelle portailta katsoen pöydän vasemmalta puolen. Vasemmalla, jo portaiden alaosan kohdalla alkavat tietokirjojen luokat, jotka jatkuvat sillä sivustalla luokaan 11 saakka. Kun käännyt kulmasta, näet vasemmalla ison kortistolaatikoston. Siinä on lainattavan aineiston aakkosellinen hakemisto. Laatikoston alla jatkuu koko ajan kaksi hyllyllistä kirjoja, luokat 11–15. Kortiston jälkeen oikealla on edessä kaunis iso ikkuna. Ikkunasta näkyy henkilökunnan työtilaan.
Ikkunan alle jäävät luokat 16–17. Ikkunan jälkeen on ovi, joka johtaa henkilökunnan tiloihin. (Ovi ei ole koskaan lukossa.) Tämä oven jälkeen sivuseinä alkaa kaartua kirjastotalon Saaristenkadun puoleiseksi puolikaaren muotoiseksi seinustaksi isoine ikkunoineen (6 kpl) ja leveine ikkunapenkkeineen. Tämä kaariosuus on täynnä kirjahyllyjä (6 kpl), joiden pituus noudattelee ikkunaseinustalla kaaren muotoja. Työtiloihin johtavalta ovelta katsottuna hyllyjen toiset päädyt ovat suorassa rivistössä.
Tarkastelet nyt hyllyjä niin, että edessäsi näkyvät puolikaaren ikkunat. Ensimmäisessä hyllyssä vasemmalla, ikkunapäädystä alkaen ovat luokat 20–33 ja vastakkaisella puolella luokat 34–41. Seuraavan hyllyrivin keskikohdalla on iso betonipylväs.
Ikkunan puolelta katsottuna luokat 42–56 ovat ennen pylvästä ja luokat 57–58 sen jälkeen. Hyllykön toisella puolen pylvääseen asti sijaitsevat luokat 59–65 ja sen jälkeen luokat 66–69.
Seuraavassa rivistössä alkaen ikkunasta päin luokat 70–79 ja vastakkaisella puolella 80–84 A-F. Kaunokirjallisuus jatkuu toisessa pitkässä hyllykössä, jälleen ikkunasta päin alkaen, G–L ja vastapuolella M–T.
Sitten onkin vuorossa jälleen hyllykkö, jonka keskikohdalla on iso pylväs. Siinä ikkunan puolelta jatkuu kaunokirjallisuus V–Ö ja luokat 86–87 sekä pylvään jälkeen luokat 88–89. Vastapuolelle jäävät luokat 90–92 ja pylvään jälkeen vielä luokat 92–98.
Viimeisessä lyhemmässä rivistössä on toisella puolella luokka 99 ja vastapuolella ruotsinkielinen kaunokirjallisuus. Sivuseinällä ikkunoiden jälkeen on lukollinen tarvikekomero. Sen jälkeen tuleekin samanlainen pieniruutuinen ikkunarivistö kuin vastakkaisellakin sivustalla. Ikkunan toisella puolella näkyy lasten- ja nuortenosastoa. Ikkunoiden alla kiertää kaksi hyllyrivistöä kirjoja. Tällä reunalla alahyllyille sijoittuvat loput vieraskieliset kaunokirjat.
Huomasithan myös kortistolaatikoston, joka oli edessäsi, kun palasit viimeisestä hyllyväliköstä. Siinä on systemaattinen kortisto.
Olet nyt kävellyt läpi aikuisten lainausosaston ja kun palaat muutaman portaan alas lainaustiskin luokse, näet oikealla käsikirjaston.
KÄSIKIRJASTO
Käsikirjasto sijaitsee vastapäätä lastenosastoa, lainaus- ja palautustiskin toisella puolella. Tilaan vie kaksi isoa oviaukkoa kuten lasten- ja nuortenosastollekin.
Vasemmalla seinustalla oven vieressä on kaksi hylly-yksikköä, joissa sijaitsevat luokat 00–02. Seuraavana on jaloilla seisova pienehkö lukollinen lehtikaappi. Vasemman seinustan loppuosan valloittavat käsikirjaston lehtihyllyt. Lehdet ovat päällekkäisessä lasihyllykössä. Lehtien vanhemmat numerot ovat lukollisissa, kaksihyllyisissä kaapeissa lasihyllyjen alla. Vasemman seinustan perällä on iso ikkuna, jonka ikkunalaudalla kasvaa suuri peikonlehti. Takaseinällä käännyttäessä oikealle jatkuvat kirjat luokasta 03 alkaen niin, että luokka 48 on sen seinustan viimeisenä. Isot, paljon valoa antavat korkeat ikkunat ovat hyllyjen yläpuolella, ja ikkunapenkeillä on isoja merkkihenkilöiden kipsipäitä.
Oikeanpuoleisen seinustan täyttävät luokat 49–78. Kirjahyllyjen yläpuolella on pieniruutuisia ikkunoita, jotka jatkuvat edelleen, kun kulmasta käännytään oikealle kohti oviaukkoa. Tälle oviseinustalle jäävät luokat 79–99. Käsikirjastossa on myös hyllyjen päällä isokokoisia merkkihenkilöiden kipsipäitä.
Keskellä osastoa on betonipylväs ja sen vieressä kortistolaatikosto. Lukupaikkoja on 24 eli kaksitoista kahden hengen Alvar Aalto -pöytää tuoleineen.
LAINAUSTISKI
Kun olet löytänyt etsimäsi kirjat, saat ne lainaksi käsikirjaston ja lastenosaston väliin jäävältä asiakaspalvelutiskiltä. Tiski on hevosenkengän muotoinen ja aukeaa aikuisten osaston portaikkoa kohti. Voit lainata kirjasi käsikirjaston puoleiselta sivustalta, josta poistut aulatilaan. Palauttaessasi lainat jätät ne lastenosaston eli sisääntulon puoleiselle pöydälle.
Katsotaanpa palvelutiskiä hieman tarkemmin. Aikuistenosaston portaikolta päin katsottuna pieni kirjoituspöytä kirjoituskoneineen sulkee oikean puolen kulkuaukosta. Siinä kirjoitellaan uusille asiakkaille kirjastokortteja, hoidetaan kaukolainatilaukset ym. konekirjoitustyöt.
"Hevosenkengän" vasemman puolen päädyssä uusi asiakas voi täyttää pienen kaksipuolisen henkilötietokortin, jonka jälkeen hänelle kirjoitetaan kirjastokortti, lapsille vaaleanpunainen ja aikuisille vaaleansininen. Asiakkaat rekisteröidään juoksevassa numerojärjestyksessä.
Ulkokuntalaisen pitää maksaa viiden markan pantti, joka palautetaan, jos asiakas lopettaa lainauksen ja palauttaa korttinsa. Tästä tapahtumasta tehdään erillinen kuitti, joita löytyy kaapistosta, vasemmalta puolen pöydän alta. Siellä on myös pieni kassalipas ja kaukolaina- ym. paperitarvikkeita.
Vasemman puolen päädyssä leimataan aamuisin ennen aukeamista eräpäiväkortit lainattavalle aineistolle. Tilanteen mukaan niitä napsutellaan lisää pitkin päivää.
Jos haluat varata jonkin teoksen, niin täytät kirjanvarauskortin ja suoritat varausmaksun virkailijalle. Kaikista suoritetuista maksuista sinulle annetaan maksetun summan verran erivärisiä bireka-kuitteja. Niitä voi vetää metallisesta päältä pyöreän muotoisesta laatikosta, tiskin oikealta puolelta pöydän alta.
Siirtykäämme hevosenkenkätiskin sisälle. Vasemmanpuoleisella pöydällä on palautettuja kirjoja. Ne on pinottu päällekkäin niin, että takakansi on avoinna ja siellä olevasta taskusta löytyy eräpäiväkortti, jossa näkyy palautuspäivä.
Suoraan edessä pöytään upotettuna on lainassa olevien kirjojen kortisto. Se on kannella peitettynä silloin, kun kirjasto ei ole avoinna. Kun kansi otetaan pois ja kortisto vedetään kahvoista ylös, päästään palauttamaan kirjoja. Katsotaan palautetun kirjan eräpäivä ja etsitään vastaava päivä lainassa olevien kortistolaatikosta. Kun oikea päivä on löytynyt, etsitään hankintanumeron mukainen, juuri kyseiseen kirjaan kuuluva kortti ja vaihdetaan se kirjan taskuun eräpäiväkortin tilalle.
Tämän jälkeen kirjat pinotaan kortiston ja sen takana olevan matalan lasiseinän väliin jäävään tilaan. Vasemmalle eli lastenosaston puolelle tulevat lasten kauno- ja tietokirjat omiin pinoihinsa, sitten aikuisten kaunokirjallisuus. Kortiston oikealle puolelle pinotaan aikuisten tietokirjat. Siitä kirjat kannetaan palautettujen kirjojen kärryihin omille osastoilleen.
Jos kirjasta on tehty varaus, kirjan taskuun laitettavaan korttiin on kiinnitetty merkiksi klemmari. Varauslappusesta nähdään, kenelle kirja on varattu. Varauslaput ovat aakkosissa kirjan pääsanan mukaan pienessä laatikossa palautettujen aikuisten tietokirjojen ja kulmauksessa olevan puhelimen välissä. Varaajalle lähetetään ilmoitus postitse, ja varattu kirja laitetaan pöydän alla olevalle hyllylle (työntekijöiden jalkatilaan).
Lähtevä posti odottaa puhelimen takana lasiseinään nojaten. Iltavuorolainen nappaa ne siitä mukaansa ja kiikuttaa kotimatkallaan postilaatikkoon.
Tiskin käsikirjaston puoleinen osa on varattu lainaustapahtumille. Kun tuot kirjasi virkailijalle, hän kirjoittaa lyijykynällä kirjan takataskussa olevaan korttiin kirjastokorttisi numeron ja asettaa kirjan taskuun eräpäiväkortin. Jokainen lainaamasi kirja käsitellään samalla tavalla. Tämän jälkeen virkailija pudottelee lainaan menneiden kirjojen kortit pöydässä olevista kortin mentävistä aukoista alla olevaan laatikostoon.
Siinä yhteydessä tehdään jo pientä lajittelua eli aikuisten kauno- (valkoinen), aikuisten tieto- (punainen), lasten kauno- (valkoinen) ja lasten tietokirjallisuus (punainen) sekä vieraskieliset (sininen) omiin lokeroihinsa.
Pöydältä löytyvät eräpäiväkortit, leimasintyyny, sekä eräpäivä- ja vuosileimasin, jolla jokaisen asiakkaan kortti leimataan vuosittain hänen asioidessaan kirjastossa ensimmäistä kertaa.
Tiskin alaosassa oikealla sisänurkassa, puhelimen kohdalla on pieni vipu, jonka asentoa pitää illalla muuttaa, jotta aukioloajan ulkopuolella tulevat puhelut siirtyvät soimaan talonmiehen asunnossa. Aamulla puhelut pitää kääntää takaisin kirjaston puolelle.
Täältä tiskin alaosasta löytyy myös asiakasrekisterikortisto sekä bireka-kuittiteline. Pöytätason alla olevan lainattujen lokerikon jälkeen tulee tyhjä jalkatila, koska ruuhka-aikoina virkailija voi istua korkealla puisella baarijakkaralla, jonka korkeutta säätelee pyöritettävä istuinosa. Toinen samanlainen jakkara on palautettavan aineiston kohdalla.
TALONMIEHEN ASUNTO LAINAUSKERROKSESSA
Sisääntuloaulan keskivaiheilla vastapäätä WC:tä olevasta ovesta pääset käytävään, josta johtavat portaat ulos sekä vielä alemmas varaston puolelle. Kuitenkin heti käytävään astuessa on vasemmalla ovi, josta pääsee talonmiehen asuntoon. Oikealle jää sähkökaappi, josta illalla käydään painamassa soittokelloa. Soittoääni pärisee ympäri lainauskerrosta merkiksi kirjaston sulkemisesta.
Astut sisään talonmiehen asuntoon. Saavut kapeaan pitkänomaiseen eteiseen. Suoraan edessä näkyy ovi olohuoneeseen. Vasemmalla seinustalla muutaman askeleen päässä ovesta on vaatenaulakko, sen jälkeen pieni lipasto, jonka päällä on peili. Eteisen lipaston päältä löytyy talonmiehen puhelin, joka pirisee kirjaston ollessa suljettuna ja muulloinkin ellei pientä vipua lainaustiskin alaosasta ole käännetty oikeaan asentoon.
Eteiseen sisääntulon oikealle puolen jää pienen pieni wc. (Isokokoisen ihmisen on viisaampi mennä sinne takaperin). Heti wc:n oven jälkeen on ovi keittiöön.
Keittiössä oikealla on pieni tiskipöytä, jossa on yksi pyöreä lavuaari ja kylmävesihana. Tiskipöydän alla on kaksiovinen kaappi. Kun käännyt selin tiskipöytään, edessäsi on puuliesi, huoneen kokoon nähden melko kookas. Puuliedellä kiehuu isossa kattilassa melkein koko ajan vettä, koska hanasta ei lämmintä vettä saa. Siinä laitetaan samalla perheelle ruokaa. Hellanpesässä palavat kirjaston poistokirjat. Kirjojen kannet revitään irti ja paksumpaa sisäosaakin pilkotaan, jotta kirjat palaisivat iloisesti.
Kaksilevyinen sähköliesikin löytyy. Se on sijoitettu oikealle seinustalle nurkkaan, melkein heti puuhellan jälkeen. Ikkunan eteen sopii juuri ja juuri ruokapöytä ja tuolit kolmelle sekä keittiön ainoa kiinteä hyllykomero. Komerolla on leveyttä noin metri ja korkeutta suunnilleen kaksi metriä.
Huonekorkeushan on peräti nelisen metriä. Ikkunatkin ovat tietenkin normaalia korkeammat, noin kaksimetriset, joten verhokangastakin saa ostaa tuplaten normaaleihin ikkunoihin verrattuna. Koska kyseessä on vanha kirkkorakennus, niin isoissa ikkunoissa on tietenkin upea leveät ikkunapenkit. Siihen sopii kukkaruukku, jos toinenkin ja kukat saavat runsaasti valoa kasvaakseen.
Keittiön vasemmalle seinustalle jää eteisestä tultaessa kaunis vanhan vihreä astiakaappi ja neljäs keittiönpöydän tuoli.
Sitten onkin vuorossa jo ovi, josta pääsee yhdistettyyn olo- ja makuuhuonetilaan. Kun katsomme huonetta keittiöstä päin, niin suoraan edessämme on tiikkinen sohvapöytä ja sen vasemmalla puolella kaksi tummanruskeata kangaspäällysteistä nojatuolia. Edessä avautuu isosta ikkunasta hieno näkymä Turuntien sillalle.
Keittiön ovesta oikealle jää kaksi 60-luvun puolivälissä tehtyä komeroa. Ensimmäinen on tankokaappi ja toinen hyllykomero. Kummankin päällä on pieni erillinen komero.
Oikealla seinustalla olevasta isosta ikkunasta avautuu näkymä Kirjastokadun toisella puolella olevaan puistoon, jossa on lasten leikkipaikka (keinut ja hiekkalaatikko). Ikkunan edessä on koululaisen kirjoituspöytä sekä nurkassa uutuuttaan hohtava mustavalkotelevisio, Luxor merkiltään.
Keittiöstä tulevan oven taakse jää vuodesohva, jossa on siniharmaa istuinosa ja vaaleanharmaa selkänoja. Siinä nukkuu perheen tytär. Heti sohvan jälkeen avautuu ovi eteiseen. Oviaukon jälkeen, takaseinällä on pieni 50 cm leveä valkoinen kirjahylly. Vanhempien sänkynä peräseinällä toimii levitettävä heteka, jonka taustalla on 60-luvulle tyypillinen joutsenaiheinen gobeliini. Sohvaa vastapäätä olevalle seinustalle jää ompelukone, jolla perheen äiti tekee ompelutöitä.
KELLARIKERROS
Jatkat nyt matkaa talonmiehen asunnosta alakertaa kohti. Edessä silmien korkeudella on isohko ikkuna, jolla asustelee täytetty kalalokki. Muutama askelma alaspäin ja tulemme tasanteelle, käännös oikeaan ja vielä muutama askelma alas. Olemme nyt Kirjastokadun puoleisella alaovella. Tämä on virallisesti talonmiehen ovi. Oven vieressä molemmilla sivuilla on pienet kapeat ikkunat.
Ovesta tultaessa vasemmalla, patterin vieressä on talonmiehen perheen kaksi polkupyörää. Ulko-ovea vastapäätä on raskas iso ovi ja sieltä johtavat portaat suoraan alas. Jälleen yksi iso raskas ovi aukeaa ja sen takaa löytyy pienehkö, kapea aulatila.
PANNUHUONE
Oikealla olevan metallioven takaa laskeutuvat portaat pannuhuoneeseen. Pannuhuoneessa on oikealla kaksi isoa lämpökattilaa sekä paljon putkia ja mittareita. Kattiloissa poltetaan hiiltä ja puuta, joilla koko talo lämpenee. 60-luvun loppupuoliskolla talo liitettiin kuitenkin kaukolämpöön, mikä helpotti huomattavasti talonmiehen (naishenkilö) töitä.
Muutama porrasaskelma ylöspäin vasemmalle ja olemme hiilivaraston etuosassa. Varaston takatilassa on katonrajassa luukku, josta hiilet lapioidaan sisälle. Auto tuo aika ajoin lastin hiiliä ja kasaa ne talon seinustalle, johtajan huoneen ikkunoiden alapuolelle. Siitä talonmies lapioi hiilet sisälle varastoon. Vieressä on toinen samanlainen luukku, josta heitellään polttopuut sisälle. Ne päätyvät hiilivaraston viereiseen puuvarastoon, jonne johtavat pikkuportaat ovat suoraan pannuhuoneen sisääntuloa vastapäätä.
Samalla seinustalla oikeassa reunassa nousee jälleen muutama porrasaskelma pimeään varastotilaan, jossa on erittäin heikosti valaiseva sähkölamppu. Näiden portaiden vieressä on lavuaari ja kylmävesipiste. Tässä talonmiehen perhe käy iltapesulla sekä pesemässä hiuksensa, sillä kylmällä vedellä. Oikealla lavuaarin vieressä on vielä pienen luukun takana pimeä komerotila.
Palaat takaisin pannuhuoneesta. Pienen käytävämäisen eteisen takaseinällä on ovi talonmiehen kellarivarastoon. Varasto on pitkä, kapea ja muutaman neliön kokoinen.
Pannuhuoneen ovea vastapäätä aukeaa ovi parin neliön tilaan, jossa on molemmilla sivustoilla puuhyllyt. Täällä säilytetään kuluvan kuukauden sanomalehdet, joten tila tuoksuu voimakkaasti painomusteelta.
Nyt edessä on jälleen ovi, josta pääset alakerran kirjavarastoon. Alavarastossa säilytetään pääasiassa aikuisten ja lasten kaunokirjallisuutta. Sisääntulopaikasta katsottuna oikealta seinustalta alkavat aikuisten runoteokset, siis luokka 82. Heti perään tulee aikuisten kaunokirjallisuus, joka jatkuu oven vasemmalle puolen.
Vasemmalla ensimmäisen ja toisen hyllykön välissä on ovi, joka johtaa talon suurimpaan wc-tilaan. Siinä on ensimmäisessä huoneessa käsienpesuallas ja pieni peili, toisessa hiukan pienemmässä tilassa on varsinainen wc. Välissä ei ole ovea.
PESUTUPA ja LEHTIVARASTO
Toisen kirjahyllyn jälkeen tila hiukan kapenee ja jatkuu seinustalla päätyen varaston päädyssä olevaan oveen. Nouset yhden porrasaskelman ja avaat oven pesutupaan. Vasemmalla on kylmävesihana ja sen jälkeen iso muuripata, josta puilla lämmittäen saadaan lämmintä vettä.
Tässä tilassa pestään talonmiehen perheen pyykit keittämällä ne ensin muuripadassa ja sen jälkeen huuhtelemalla kylmällä vedellä pulsaattoripesukoneessa. Kuivaus tapahtuu tietenkin samassa tilassa eli katonrajaan ristiin rastiin vedetyillä pyykkinaruilla. Pyykin peseminen pitää ajoittaa niin, että kirjasto on kiinni, sillä pesuhuoneesta avautuu ovi pieneen lehtivarastoon, jonka puiset hyllyt ovat täynnä vanhempia kuin kuluvan kuukauden lehtiä. Pienen huoneen takaseinällä on katon rajassa kapea ikkuna, jonka kautta vanhat lehdet heitellään ulos. Tämä tapahtuu siinä vaiheessa, kun huone on niin täynnä, ettei sinne enää mahdu enempää lehtiä. Poistettavat lehdet kuljetetaan paperinkeräykseen kaupungin autolla, myöhemmässä vaiheessa kirjastoautolla.
Pesutuvan ovelta jatkat kierrosta kirjavarastossa. Palaat takaisin samaa reittiä, jota äsken saavuit pesutuvan ovelle. Vasemmalla puolella jatkuu varaston aikuisten kaunokirjallisuus ja sen jälkeen varaston lasten ja nuorten kaunokirjallisuus sekä kuvakirjat. Tämän jälkeen on hiukan leveämpi hyllyväli, jossa sijaitsee melko isokokoinen käsikäyttöinen monistuskone. Sillä tehdään kaikki kortistoihin menevät kortit. Kirjastonhoitaja kirjoittaa perustekstit kopioiville arkeille, kopioi koneella, ja tämän jälkeen yksitellen kirjoituskoneella kirjoittaen lisää asiasanat ja luokkaviittaukset ym. näihin kopioituihin kortteihin.
Olet nyt vastapäätä pesuhuoneen ovea. Siitä aukeaa ovi "ruumishuoneeseen". Tilassa kerrotaan kummittelevan, koska siellä oli kirkon aikoina säilytetty ruumiita ennen hautausta. Nyt tilassa ovat luokkien 70–79 ja 86–89 varastokirjat. Tässä ovatkin sitten kaikki alavaraston kirjakokoelmat.
Pesutuvan ovea kohti palatessasi näet oikealla oven, joka johtaa isohkoon varastotilaan. Siellä säilytetään pääasiassa tyhjiä pahvilaatikoita ja muuta melko tarpeetonta tavaraa. Tila on vain läpikulkupaikka talon tästä päädystä varastoon mentäessä. Toista kautta tilaan saavutaan erittäin pienen henkilökunnan kahvihuoneen kautta.
Täältä löytyy talon tavarahissin alin pysäkki, muut pysäkit ovat kakkoskerroksessa arkiston oven kohdalla, ja ylimmässä kerroksessa viimeisellä porrastasanteella. Hissi on käsikäyttöinen, joten voimaa siis tarvittiin, jotta saatiin hissi veivaamalla liikkeelle. Tätä hissiä ei enää 60-luvulla käytetty, mihin tarkoitukseen se lieneekään aikoinaan rakennettu.
HENKILÖKUNNAN KAHVIHUONE
Henkilökunnan kahvihuoneen kalustuksena on kaksi pientä pyöreätä pöytää tuoleineen. Kahvi keitetään pyöreällä sähkölevyllä. Alakerran kahvihuoneeseen ei tule luonnonvaloa, ikkunan virkaa kun toimittaa kapea katonrajassa oleva mattapintainen lasi, jonka ulkopuolella kasvavat runsaat jasmiinipensaat. Vettä tilaan ei myöskään tule, vaan se tuodaan yläkerrasta tai alakerran wc:stä.
Yläkertaan johtavat kapeat, erittäin jyrkät ja hyvin hämärästi valaistut portaat. Niissä ei toista ohiteta, vaan liikkeelle lähtiessä pitää katsoa, että portaikossa ei ole muita.
HENKILÖKUNNAN TYÖTILOJA YKKÖSKERROKSESSA
Saavut portaikon kautta yläkertaan ja olet nyt henkilökunnan eteis- ja pukutiloissa. Edessä on ovi, josta pääsee aikuisten lainausosastolle. Oven vasemmalle puolen jää vaatenaulakko ja sen jälkeen on ovi ulos. Se on henkilökunnan ovi, josta tullaan sisään töihin saapuessa. Oven jälkeen on yksi ikkuna ja sitten olemmekin jo wc:n ovella. Henkilökunnan wc on pienehkö, mutta toimiva, sillä siellä on jopa pieni ikkuna. Käsienpesuallas pyyhkeineen löytyy oven ulkopuolelta. Tässä kohtaa tila on niin kapea, että vain yksi henkilö kerrallaan mahtuu pesupaikalle.
Alakerrasta noustessa oikealle jää pöytä, jossa on työvuorolista. Siitä näet keitä on töissä tai onko jotakin tärkeää tapahtunut. Pöydän jälkeen oikealta johtaa portaikko yläkertaan, ja suoraan edessä oviaukko työhuoneeseen. Työhuoneessa oikealla työpöytänsä takana ahkeroi Seija Salomaa, joka kirjoittaa kaikki kirjaston kortistoihin tulevat kortit ja korttipohjat, joita hän sitten alakerrassa kopioi. Hänen selkänsä takana näkyy matalahko kirjahyllyn pätkä ja ikkunasta puistikkoa Kirjastokadun puolelta.
Ovesta katsottuna vasemmalle jää toinen työpöytä. Sen edessä on iso ikkuna, josta avautuu näkymä aikuisten lainausosastolle. Työpöydän kohdalta oikealle käännyttäessä on koko seinän mittainen keskuskortisto. Kortiston yläpuolella ovat pieniruutuiset ikkunat, joiden toisella puolella on käsikirjasto.
Tässä olivat alakerta ja keskikerros, on aika kavuta portaikkoa pitkin kohti talon ylintä kerrosta.
PORTAIKKOA PITKIN YLIMPÄÄN VINTTIKERROKSEEN
Portaat lähtevät edellisestä työtilasta tultaessa heti vasemmalle ylös. Portaiden alapäässä oikeanpuoleisella seinällä roikkuu avainnippu. Otat sen mukaan, jotta pääset vintillä oleviin varastotiloihin. Ensimmäinen lukollinen ovi on heti edessä, kun olet noussut noin kymmenkunta askelta. Portaikko kääntyy edessä olevan ikkunan vierestä oikealle ylös. Se on hyvin kapea ja kääntyy jälleen oikealle pienen nousun jälkeen jatkuen melko jyrkästi ylöspäin. Kun tästä noususta selviydyt, olet toisen kerroksen tasanteella. Siitä pääsee maakunta-arkiston tiloihin, jonne kirjaston puolella ei ole avaimia.
Jatkat nousua ylöspäin kiertäen alhaalta henkilökunnan kahvitilasta ylös nousevan hissikuilun sivustaa oikealle, niin että hissi jää nyt vasemmalle puolelle. Loput käännökset ovatkin sitten aina vasemmalle päin. Välillä voit kurkistaa pienestä ikkunasta, josta näet Kirjastokadun puoleiseen puistoon. Lopulta päädyt tasanteelle, jossa vasemmalla on hissikuilun ovi ja oikeanpuoleinen ovi aukeaa maakunta-arkiston varastotiloihin. Tilassa on hämärää ja jopa hiukan pelottavaa. Napsaiset reippaasti oven takana olevasta katkaisijasta valot päälle. Tila on isohko ja ikkunat pienehköjä. Ripeätä vauhtia jatkat seuraavalle ovelle. Se löytyy varaston vastakkaiselta seinustalta tilan keskikohdalta.
KIRJASTON VARASTOTILAT VINTILLÄ
Otat avaimet jälleen esille. Lukollisen oven jälkeen olet kirjaston tiloissa. Tila on kapeahko ja vasemmalta puolen löytyvät lehdet, joita säilytetään useita vuosia. Lehtien vuosikerrat on kiedottu ruskeaan voimapaperiin, solmittu tiukasti narulla ja tekstattu selkään lehden nimi sekä tieto nipusta puuttuvista numeroista. Lehtiniput ovat tietenkin hienosti aakkosjärjestyksessä, alkaen oven vierestä vasemmalta. Raakalaudoista tehdyillä puuhyllyillä lehtiniput ovat suorissa riveissä.
Huoneeseen tultaessa jää oikealle puolelle paksun ja raskaan metallilla päällystetyn oven taakse ns. tähystyskoppi. On kerrottu, että sieltä sodan aikana seurattiin katossa olevista aukoista lähestyviä lentokoneita.
Jatkat kuitenkin eteenpäin. Edessä on jälleen lukollinen ovi ja sen jälkeen muutama porrasaskelma alaspäin. Oikealla ja vasemmalla muutaman askeleen päässä portaista, aukeaa kapeat pitkähköt tilat kattolappeen alle. Vasemmanpuoleisesta väliköstä löytyy ikivanhoja teoksia, jotka omistaa kirjasto. (Oikealla puolella ei liene mitään erityistä, ei ainakaan kirjoja.) Jatkat kuitenkin suoraan portaikon kohdalta eteenpäin avaten seuraavan oven, joka ei olekaan lukossa. Laitat valot päälle ja kierrät vasemmanpuoleista ulkoseinää huoneen päädyssä olevan pyöreän ikkunan luokse.
Tällä vasemmalla seinustalla alkavat tietokirjat 0-luokasta eteenpäin. Tilan keskellä on pitkittäissuuntaisesti kaksi pitkää kirjahyllyä. Näissä jatkuvat tietokirjaluokat, niin että toisen ulkoseinän puolella kirjat loppuvat oven viereen, luokkaan 69.
Varaston hyllyt on tehty karkeasta raakalaudasta, samoin perällä ikkunan edessä oleva pöytä. Pöydän oikealla puolen sijaitsevat tikkaat, joita pitkin pääsee kiipeämään kattoluukulle. Luukku ylös ja lippu salkoon, siinä ei auta alaspäin katsella, ettei ala pelottaa. Pyöreän ikkunan takaa toki voi ihailla hienoja maisemia Turuntielle päin.
Mikäli olet hakemassa asiakkaalle hänen pyytämäänsä kirjaa, niin kirja kainaloon ja reippaasti takaisin alakertaan. Lukitset ovat ja sammutat kaikki valot, jotta hetken kuluttua voit taas kipaista takaisin täyttämään seuraavan asiakkaan toiveita. Tämä on hyvää kuntoilua, sillä päivän aikana juoksennellaan ylös ja alas useita kertoja.
MAAKUNTA-ARKISTO TOISESSA KERROKSESSA
Ei mutta sinultahan jäi väliin yksi kerros. Mitähän sieltä löytyy? Palaat takaisin kirjaston eteisaulaan kohtaan, josta avautuu leveä portaikko kakkoskerroksen maakunta-arkistoon. Portaikon ulkoseinustalle jäi muutama iso ikkuna, jotka ovat Kirjastokadun puolella. Ylätasanteella on ovet sekä oikealle että vasemmalle.
Virallinen kulku on oikeanpuoleisesta ovesta, josta tulet eteiseen ja voit jättää ulkovaatteet siinä olevaan naulakkoon. Eteisestä oikealle on oviaukko arkistolaisten kahvihuoneeseen, josta ison ikkunan kautta avautuu näkymät Kirjastokadun puolella olevaan leikkipuistoon. Tämä kahvihuone on huomattavasti viihtyisämpi kuin kellarissa sijaitseva kirjastolaisten taukopaikka. Tässä tilassa on myös vesipiste, vaikka kahvi valmistuukin samanlaisella pyöreällä keittolevyllä kuin alakerrassa.
Tilaan on saatu sovitettua vasemmalle seinustalle laverisänky ja ikkunan eteen pieni pöytä tuoleineen. Myös pikkuruinen wc on tilan yhteydessä heti ovesta tultaessa oikealla.
Eteisestä suoraan sisääntuloa vastapäätä on arkistonjohtaja Yrjö S. Koskimiehen työhuone. Huone on tilava, seinustoilla kiertävät kirjahyllyt ja oikealla kulmauksessa on kaksi isoa ikkunaa, joista näkyy Turuntien sillalle ja Kirjastokadun puolen puistoon. Turuntielle avautuvan ikkunan kohdalla on johtajan muhkea kirjoituspöytä pyörivine, käsinojallisine tuoleineen. Aivan kulmaan sopii matala pikku hyllykkö. Ennen johtajan pöytää on vieraille pieni pyöreä pöytä kahdella tuolilla varustettuna. Huoneessa on erittäin arvokas tunnelma.
Varsinaiseen arkiston toimistotilaan avautuu ovi eteisestä, vastapäätä kahvihuonetta. Toimisto on "maisemakonttori", siellä on kaksi isoa ikkunaa Turuntien sillalle päin ja kaksi Raatihuoneenkadun puoleiseen puistikkoon. Tilassa työskentelee useampi työntekijä (kaikki naisia), ja lisäksi siellä on muutama pöytä tutkijoiden käytössä. Matalahkot hyllyt erottavat työpisteitä, sivuseinillä on korkeita kirjahyllyjä.
Ovi varsinaiseen arkistotilaan aukeaa heti eteisestä tultaessa vasemmasta kulmasta. Isot lattiasta kattoon ulottuvat hyllyrivit täyttävät koko tilan. Hyllyillä on pääasiassa nahkaselkäisiä mahdottoman paksuja ja kooltaan erittäin isoja, vuosisatoja vanhoja kirkonkirjoja ym. Ainoastaan Kirjastokadun ja Raatihuoneenkadun puoleisilla sivuilla on ikkunoiden edessä pitkät kiinteät pöytätasot.
Varaston vasemmanpuoleisesta päädystä johtaa ovi yläkertaan vievään käytävään, jossa on hissikuilu. Yksi erillinen huonetilakin löytyy, kun poistut samaa portaikkoa kohti, josta äsken tulit arkiston tiloihin. Tässä huonetilassa korjaillaan vanhoja arvokkaita teoksia. Tilan oikea seinusta on sisäikkunaa portaikkonäkymin ja tilan päädyssä oleva ovi avautuu portaikon ylätasanteelle.
Kierros kirjastotalossa tuli tehtyä, on aika lähteä kotiin lukemaan ja nauttimaan kirjojen mielenkiintoisesta maailmasta.
EPILOGI
Tekstin kirjoittaja muutti Kirjastotaloon vanhempiensa kanssa 5.2.1961. Silloin juuri viisi vuotta täyttäneellä tyttösellä oli kaksi omaa kirjaa, Tammen kultaiset kirja -sarjasta Meidän Mirri sekä Nalle ja minä. Kirjojen määrä hurmasi nuoren neidin täydellisesti. Isä luki hänelle paljon, joten pian lukeminen sujui jo itsenäisesti. Kaikenlaisia kirjoja oli kiva lukea, ei välttämättä kokonaan vaan vähän keittokirjaa tuolta ja maantietokirjaa toisaalta.
Kirjaston puolella vaellellessa, istuskellessa ja hyllyjä tutkiessa tytön rakkaus kirjoihin vain kasvoi. Olihan hänellä mahdollisuus viettää aikaa kirjaston tiloissa milloin vain. Tiukka komento oli siinä, että kirja piti aina laittaa takaisin samaan kohtaan, mistä sen oli ottanut. No, se ei ollut ongelma, sillä kirjasto paikkana oli niin hieno, iso ja upea, että sitä kunnioitti, vaikka ikää ei vielä paljon ollutkaan.
Tämä matka kirjojen keskellä päättyi vuoden 2020 alussa. Olen saanut kokea kirjaston toimintojen isot muutokset ja voin iloisin mielin luovuttaa paikkani seuraavalle kirjojen ystävälle.
Tuomi Pirjo, kirjastovirkailija
Pohjakartat ovat viitteellisiä, tukevat tekstiä ja auttavat hahmottamaan kirjaston tiloja.