Matti Kurjensaari

Hämeenlinnassa syntynyt Kaarlo Matti Kurjensaari (1907 - 1988) oli kirjailija ja toimittaja. Hän oli naimisissa Helkky Marjatta Jokelan kanssa ja perheessä oli kaksi lasta. Hän oli mm. Nykypäivä-viikkolehden päätoimittajana 1936–1937, Elanto-lehden toimittajana 1938–1940 ja SDP:n Päivän Sanomain päätoimittajana 1957–1959. Kurjensaari sai professorin arvonimen vuonna 1972. Kurjensaari kirjoitti kantaaottavia tietokirjoja ajankohtaisista aiheista.

Hän sai kahteen kertaan vuosina 1948 ja 1952 Valtion kirjallisuuspalkinnon sekä vuonna 1955 Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon.

Toinen tasavalta

Matti Kurjensaari oli ehkä ensimmäinen, joka pystyi heti Toisen maailmansodan jälkeen nollaamaan mielensä ja suuntaamaan katseensa kohti parempaa, tulevaisuutta. Tämä visionäärisyys palkittiin Valtion kirjallisuuspalkinnolla. Kirja Taistelu huomispäivästä on sikälikin klassikko, että siinä hän lanseeraa käsitteet Ensimmäinen (1918-1944) ja Toinen tasavalta (1944-), jotka yleistyivät suomalaiseen kielenkäyttöön.

Kirjassa Kurjensaari lähtee omaelämänkerrallisesti liikkeelle omasta elämästään ja muistoista, jotka liittyvät sisällissotaan ja päätyy sodanjälkeiseen aikaan. Ajatuksissaan hän on kirjan alussa Hämeenlinnan Myllymäessä:

"Kaupunki lepää suoraan jalkojen juuressa, kuin jättiläisen kämmenellä maisemaan sijoitettuna. Tummanpunerva linna kohoaa taustalla turvallisena kuin vanha emo, jonka jälkeläiset ovat valkoisina ja kirjavina kananpoikina hajaantuneet laajalle ympäristöön, mutta joita vihreähuppuinen kirkontorni kummullaan kaitsee kuin vanha arvokas täti."

Matti on pieni poika, eikä tiedä maailmasta kamalan paljon, jotain kuitenkin:

"Maailmansota riehuu kolmatta vuotta. (..) Pieni poika katseli keisarin painokuvaa ja ajatteli, että kaukana soditaan. Keisari saa suurta palkkaa ja ajaa ratsullaan rintamalle."

Suomi oli tuolloin vielä osa suurta ja mahtavaa Venäjää, joka tässäkin sodassa löi Saksan.

Ensimmäinen tasavalta

Vain muutamaa vuotta ensimmäisen Valtion kirjallisuuspalkinnon jälkeen Matti Kurjensaari sai saman palkinnon toistamiseen. Tällä kertaa hän oli kirjoittanut fiktiivisen elämänkertaromaanin Syntynyt Suomessa. Kirja sijoittuu Kurjensaaren lapsuuden kaupunkiin Hämeenlinnaan.

Kirjailija kuvaa kaupunkia lämmöllä hieman ennen ja jälkeen toisen maailmansodan, sodan hän harppaa yli:

"Kuinka kaupunkimme saattoi olla ihana jonakin myöhäiskesän aamuna. Enteili kuumaa päivää, kauneudessaan hämmästyttävää. Kaakon ja etelän puoleiset ikkunat säteilivät. Eteläkadun bensiiniasemalla mittari näytti jo kahdeksaatoista astetta."

Kirjan henki on työväenluokkaisen isänmaallinen, tosin seuraavasta sitaatista tämä painotus ei näy. Päähenkilö on noin 25-35-vuotias akateemisesti koulutettu Eero Ulvaja, joka viettää kesäpäivää menemällä Ahveniston Uimalaan:

"Aurinko paistoi Järvensivun suunnalta. Selällä souteli veneitä, ne liikkuivat Maamme kirjan pyhämaisemissa. Kukaties jollakin rannalla laulettiin Suomen laulua. Oli kuin olisi seissyt Aulangon tornissa ja kuunnellut suunnattomista metsistä kohoavaa pyhää hyminää."

Eero on opintojen jälkeen palannut takaisin kotikaupunkiinsa, mutta hän ei tunnu löytävän sieltä paikkaansa. Hän haluaa jättäytyä politiikan ulkopuolella ja huomaa muutenkin olevansa yhteiskunnan ulkopuolella. Kauhukuvana on ettei hän löytäisi paikkaansa mistään, että köyhän lapsen koulutus on petosta. Sota tuo hetkellisen ratkaisun eksistentiaalisiin ja muihin ongelmiin.

Lopulta sodan jälkeen Eero saa pieniä tehtäviä, töitä tuntiopettajana ym ja hän huomaa löytäneensä paikkansa, vaikka se ei ole kovin kummoinen. Hän on silti tyytyväinen joskin hieman rappiolla ja alkoholisoinut.

Teokset

1930-luku

Päämajan salaisuus. Poikakirja. 1935

Autokarkurit. Poikakirja. 1936

Tie Helsinkiin: romaani. 1937

Vahtimestari katoaa. Poikakirja. 1939

Nuoruuden toinen näytös, romaani. 1939

1940-luku

Naapurimme Neuvostoliitto: kuvitettu tieto- ja lukukirja. 1946

Taistelu huomispäivästä. 1948

Helsinki, Itämeren tytär. 1949 (Erik Blombergin kanssa)

1950-luku

Hyvä ja paha Pariisi suomalaisessa valokeilassa. 1950

Helsinki/valokuvat Fred Runeberg, kuvatekstit Matti Kurjensaari. 1950

Syntynyt Suomessa, romaani. 1952

Hämeenlinna: hopenharmaitten muistojen kaupunki. 1952

Kiinalainen päiväkirja: uutta Kiinaa suomalaisin silmin. 1953

Suuntana suomalainen. 1955

Suomalainen päiväkirja. 1956

Miekkatanssi: aforismeja, oivalluksia, vastaväitteitä. 1957

1960-luku

Jäähyväiset 50-luvulle. 1960

Helsingin tarina. 1962

30-luvun vihainen nuori mies. 1962

Tie Helsinkiin; Nuoruuden toinen näytös. 1963

Isät ja pojat eli Tuttilan tapahtumat tosiasiain valossa. 1963

Kulma ja kaari: ajankuvia Wulffin kauppahuoneen 75-vuotistaipaleelta 1890–1965. 1965

Veljeni merellä myrskyävällä: muotokuvia muistista. 1966

Puiset pyramidit: Aukusti Asko Avoniuksen henkilö ja luonne. 1968

Taistelu huomispäivästä isänmaan opissa 1918–1948. 1969

Kansakunnan kaapin päällä : muotokuvia muistista. 1969

1970-luku

Kulkue: 27 muotokuvaa muistista. 1970

Silmätikut : muotokuvia muistista. 1971

Syntynyt sivulliseksi : näkyjä ja näkemyksiä 1960–1973. 1973

Loistava Olavi Paavolainen: henkilö- ja ajankuva. 1975

Suomalainen päiväkirja 20 vuotta sitten uudet päätelmät. 1976

Kansalaiskirja: muotokuvia muistista. 1977

Mitattua matkaa : merkintöjä 1973–1978. 1978

1980-luku

Elävä Aulanko. 1983

Presidenttikaskut: kaskuja ja tarinoita tasavallan yhdeksästä päämiehestä. 1987

Lähteitä

Kalemaa, Kalevi. Kurjensaari, Matti (1907 - 1988). Kansallisbiografia ([1])

Matti Kurjensaari. Wikipedia ([2])