Carl Henrik Bartram

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 12. maaliskuuta 2023 kello 10.08 – tehnyt Samuhuovinen (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Hämeenlinnan kaupunginlääkäri, hovineuvos, kolleegineuvos, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, lääketieteen lisensiaatti ja filosofian maisteri Carl Henrik Bartram syntyi Raumalla vuonna 1843 ja kuoli Hämeenlinnassa vuonna 1936. Bartram kuului 1600-luvun alussa Raumalle muuttaneeseen hollantilaiseen kauppiassukuun. Hänen vanhempansa olivat kauppalaivuri, kauppias Carl Fredrik Bartram ja Katarina Henriette Paqvalin.

Satakunnasta Hämeeseen

Bartram kirjoitti ylioppilaaksi Turussa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1869. Lääketieteen lisensiaatiksi valmistuttuaan vuonna 1875 Bartram toimi Hämeenlinnan vt. piirilääkärinä vuosina 1876 - 1877. Hän toimi lääkärinä myös mm. Raumalla, Iisalmessa ja Mikkelissä, mutta vuonna 1877 hänet valittiin Hämeenlinnan kaupunginlääkäriksi. Vuonna 1882 Bartram aloitti Hämeen pataljoonan ja kutsuntatoimiston lääkärinä, mutta kotimaisen sotaväen lakkauttamisen jälkeen hän jäi Hämeenlinnaan yksityislääkäriksi. Carl Bartram oli kaupungin pitkäaikaisin ja Suomen vanhin lääkäri; kuollessaan hän oli toiminut Hämeenlinnassa lääkärinä yhtäjaksoisesti 60 vuotta. Hän oli hyvin suosittu lääkärinä, ja hänen yksityispraktiikkansa oli laaja.

Toimia Hämeenlinnan hyväksi

Carl Bartram oli kiinnostunut kaupungin kunnalliselämästä ja hän pääsikin Hämeenlinnassa johtoportaaseen. Hän oli valtuusmiehenä vuosina 1879 - 1905, valtuuston puheenjohtajana vuosina 1887 - 1894 ja 1899 sekä varapuheenjohtajana vuosina 1895 - 1896 ja 1898. Bartram edisti ja uudisti kaupungissa monia asioita. Hän ehdotti jo vuonna 1889 sähkövalaistuslaitoksen perustamista, ja hänet valittiin sähkövalotoimikunnan puheenjohtajaksi. Hänet muistetaan myös kaupungin terveyden- ja sairaanhoito-olojen uudistajana. Bartram oli terveydenhoitolautakunnan ja kaupunginsairaalan johtokunnan puheenjohtaja useiden vuosikymmenten ajan, ja hänen toimestaan kaupunkiin perustettiin ensimmäiset yleiset uimalat, jollainen oli muunmuassa Vanhan Panimon rannassa Arvi Karistonkadun päässä. Vesijohtolaitoksen perustaminen oli hänelle myös sydämenasia. Carl Bartramin aloitteesta saneerattiin Rantapuisto ja varustettiin istutuksilla.

Ikäännyttyään Bartram luopui kaikista muista kunnallisista luottamustehtävistä lukuunottamatta kaupunginsairaalan johtokunnan puheenjohtajuudesta. Tämän tehtävän hän jätti vasta vuonna 1930 87-vuotiaana. Valtuuston pöytäkirjaan merkittiin erityinen kiitos hänen ansioistaan kaupungin hyväksi.

Pitkään hän oli myös Vanhan Säästöpankin isännistön puheenjohtajana, yli kolmekymmentä vuotta. Hän kuului myös vuonna 1883 perustetun Suomalais-ugrilaisen Seuran perustajajäseniin.

Lähde

Hämeenlinnalaisia 1639 - 1989. Hämeenlinna 1989. ISBN 952-90045-2-4

http://goo.gl/OOT9k