Harvialan rautatierakennukset

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 12. maaliskuuta 2023 kello 10.06 – tehnyt Samuhuovinen (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Historia
Harvialan asemarakennus.

Helsinki-Hämeenlinna rata valmistui vv. 1857-1862. Harvialan alueen vanhimpia rakennuksia ovat Nyrkkiälän ja aseman luona sijaitsevat ratavartijan asuinrakennukset vuodelta 1874 (tai aikaisemmin). Ratavartijoiden asuntoja rakennettiin ratojen varteen
1800-luvulla jopa 2-4 km:n välein. Tästä huolimatta niitä ei enää juurikaan ole säilynyt. Harvialaan rakennettiin asemarakennus 1920-luvulla Thure Hellströmin suunnittelemassa tyyppiasemarakennuksessa oli alun perin odotussali, toimistohuoneet ja asemapäällikön asunto sekä yleistilat. Alakertaan kunnostettiin tilat postille v. 1969. Aseman läheltä on purettu Harvialan kaupparakennus.

Ympäristö

Harvialan asema-alue sijaitsee ns. Ali- ja Ylikartanon välissä. Asema-alueelta suoraan Ylikartanolle kulkenut tie radan yli on katkaistu. Uusi tielinjaus kulkee asema-alueen länsipuolelta radan alitse. Rata-aluetta on korotettu ja levennetty. Aseman ja radan välissä on metalliverkkoaita. Asemarakennus on osittain vanhan sekapuumetsikön suojassa, mutta kaksi muuta asuinrakennusta näkyvät Alikartanon peltoaukealle. Aseman ympärillä on säilynyt pihara kennuksia sekä ratavartijan asuintalo. Pohjoisempa- na sijaitsevan toisen ratavartijan pihapiirissä on asuintalon lisäksi liiteri ja sauna. Pihapiiri on Ali-kartanon viljelyaukean ulkopuolella.

Asuinrakennukset

Harvialan asema ja ratavartijoiden asuinrakennukset edustavat rautateiden tyyppirakentamista 1870-luvulla ja 1920-luvulla. Peruspiirteiltään samanlaisten 1800-luvun ratavartijoiden asuinrakennukset ovat häviämässä olevaa Suomen rautateiden rakennusperinnettä. Harvialan aseman jääminen pois valtakunnallisesti arvokkaiden rautatiealueiden suojelusopimuksen piiristä ei vähennä sen kulttuurihistoriallista arvoa. Niin aseman, piharakennusten (liiteri,sauna) ja ratavartijoiden rakennukset ovat säilyneet pitkälti alkuperäisessä asussaan.

Lähteet

Janakkalan kunta. Rakennusinventoinnin keruukertomus 2002.