Monni
Monni sijaitsee Hyvinkään ja Riihimäen välissä, Hausjärven lounaiskulmassa Kanta-Hämeen puolella. Monni kuuluu Erkylän ja Vantaan kyliin. Se on Hausjärven neljänneksi suurin kylä. Tällä hetkellä asukkaita Monnissa on n. 850. Hyvän sijaintinsa ja maalaismaisen ympäristönsä ansiosta kylän asukasmäärä on jatkuvassa nousussa, ja uusia pientaloja rakennetaan runsaasti.
<widget type="googlemap"> <marker lat="60.677395" lon="24.854751">Monni</marker> </widget>
Kylän rakentuminen
Monnin kylän alueella oli asutusta jo kivikaudella. Arolammilta ja Kerkkolan kartanon mailta on läydetty kampakeraamisia tasatalttoja. Vaskikallion lähellä olevan Pitkänsillan suolta on löydetty kivestä tehtyjä poikkikirveitä.
Monnin kylän asutus muodostui ennen toista maailmansotaa Erkylän kartanon sivutilan, Kerkkolan, sekä kartanon entisten torppien asukkaista eli muonamiesperheistä ja tilansa lunastaneista maanviljelijäperheistä. Torppia olivat Anttila, Tuomela, Huittila, Rajala, Salimäki, Monni, Riihipelto, Leppäsenoja, Hellämäki, Vaskipelto, Piho ja Antinsaari. Kyläläiset saivat elantonsa kotitilasta, mutta muutamat kävivät töissä Hyvinkään Villatehtaalla tai Riihmäellä VR:llä.
Kylässä toimi kyläkauppa 1970-luvun alkuvuosiin saakka, sen jälkeen palveli myymäläkioski ja nyttemmin Saarisen myymäläauto. Hyvinkään ja Riihimäen palvelut ovat lähellä. Rautatie- ja maantieliikenne kahden kaupungin välissä toimivat hyvin. Monnin pysäkkirakennuksen kohdalla junat eivät tosin pysähdy enää.
Kylän lapset kulkivat vuosikymmenten ajan Eskon koulua ja myöhemmin 4 - 5 kilometrin pituisen metsäpolun päässä olevaa Erkylän kansakoulua. Kunta päätti vuonna 1926 perustaa oman koulupiirin. Koululaiset saivat opetusta vuokratiloissa, kunnes vuonna 1928 valmistui kylän kansakoulu. Nykyisin koulussa on n. 100 oppilasta.
Monnin asukasmäärää kasvatti jatkosodan jälkeinen inkeriläisvirta Virosta. Osa heistä jäi pysyvästi Monniin. Myös paljon karjalaisia asettui kylän tiloille, mm. Kerkkolan sivutila sai evakkoperheestä isäntäväen. Uudisrakennuksia rakennettiin myös. Keskinäinen sopeutuminen sujui hyvin hämäläisten ja karjalaisten välillä.
Harrastustoiminta
1900-luvun alussa nuorisoseuratyö oli myös Monnin kylässä aktiivista. Toukokuun Nuorisoseura keräsi myös Monnista nuoria joukkoonsa. Kylässä alkoi 1950-luvulla nuorisokerho, Martta-kerho, astiakerho ja seurakuntapiiri. 1960-luvulla Hyvinkään Hiihtoseura ulotti toimintansa myös Monniin, kun Eino Paukku antoi hiihtoseuralle 1,5 - 2,0 hehtaarin suuruisen alueen käyttöön 50 vuoden ajaksi. Seura rakensi Paukunmajan. Perinteeksi tulivat myös vuotuiset Paukunharjun hiihdot. Monnin koululla oli myös oma menestyksekäs hiihtojoukkue.