Alli Blomstedt

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 12. maaliskuuta 2023 kello 10.01 – tehnyt Samuhuovinen (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Alli Augusta Blomstedt

Alli Augusta Blomstedt syntyi Hämeenlinnan maalaiskunnassa 23.12.1886. Hänen isänsä oli Hämeenlinnan Lyseon rehtori, Hämeen Sanomien perustaja, valtiopäivämies Kaarlo Blomstedt ja äitinsä Alma Blomstedt, os. Wegelius. Alli oli ison perheen nuorimmainen lapsi. Alli Augusta tuli ylioppilaaksi Hämeenlinnan suomalaisilta jatkoluokilta vuonna 1906, jonka jälkeen hän opiskeli vanhemman sisarensa Iri Blomstedtin tavoin Reitkallin puutarha- ja maatalouskoulussa. Elämäkertatietojen mukaan hän ehti myös toimia puutarhurina Ojoisissa vuosina 1908-1910.

Opettajatodistuksen Alli Blomstedt sai Jyväskylän seminaarista v. 1908 ja Hämeenlinnan kotiteollisuusopistosta v. 1911. Alli Blomstedt toimi Lahden kansanopistossa käsityönopettajana vuosina 1911-1940 ja Tampereen kansakoulun jatkokoulussa kudonnan opettajana vuosina 1925-1927. Vuonna 1940 Blomstedt siirtyi Hämeenlinnan kotiteollisuusopiston eli Fredrika Wetterhoffin työkoulun opettajaksi ja johtajaksi, missä hän viihtyikin eläkeikään asti. Eläkkeelle päästyään Alli Blomstedt muutti Tampereelle, missä hän asui sisarensa kanssa loppuelämänsä. Alli Blomstedt kuoli vuonna 1969.

Alli Blomstedt oli aktiivinen ja toimelias nainen. Hän teki vuosien aikana useita opintomatkoja ulkomaille, mm. Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan, Venäjälle ja Sveitsiin. Hän on kirjoittanut Fredrika Wetterhoffin elämäkerran (1944), jossa hän analysoi tämän ideologisia ajatuksia työkoulun merkityksestä. Kirjassa todetaan, että tytöille oli hyödyllisestä ammatista saatu elanto nimenomaan siveellisyyskasvatuksen kannalta. Koulu antoi nuorille tytöille ”turvaa lankeemusta ja sitä seuraavaa häpeää vastaan”. Alli Blomstedt on julkaissut myös ammattiin liittyviä artikkeleita mm. Kotiteollisuus-lehdessä sekä teoksen Pieni kudonnan opas (1925).

Lähteet

Blomstedt, Alli. 1944. Piirteitä Fredrika Wetterhoffin elämästä. Kirjeiden ja kirjoitelmien valossa. Hämeenlinna. 1944.

Uusi sukukirja I. Helsinki 1946.