Rengon kirjasto
Kirjastotoiminta käynnistyy
Rengon kirjastotoiminta lähti käyntiin seurakunnan lukusilla vuonna 1871 järjestetystä keräyksestä. Puuhamiehenä oli Karl Johan Ekenberg., joka toimi lainakirjaston vapaaehtoisena hoitajana vuoteen 1886 asti. Tämän kansansivistystyön innokkaan puolestapuhujan Renkoa koskevia kirjoituksia julkaistiin valtakunnallisissa lehdissä asti.
Kirjaston sijoituspaikaksi päätettiin kestikievarina vuosisatoja toiminut Muurilan Iso-Pietilä. Kirjasto oli avoinna lainaajille kerran viikossa sunnuntai-iltapäivinä. Lainakirjaston ensimmäinen johtokunta perustettiin v. 1877. Sen tehtävänä oli ”vastata kirjaston eduista ja hoidosta” sekä ”arvioida uusien hankittavien kirjojen kelvollisuus”.
Kirjastotoimintaa alettiin kohta harjoittaa Muurilan iso-Pietilän lisäksi myös Uudenkylän Haapamäen koululla. Tuloja hankittiin mm. vapaaehtoiskeräyksillä ja huvitilaisuuksia järjestämällä.
Kunnankirjasto sai virallisemman luonteen, kun sille vuonna 1989 laadittiin ensimmäiset säännöt. Samassa yhteydessä sovittiin kirjastonhoitajalle maksettavasta palkasta.
1900-luku
Ensimmäisen kymmenluvun umpeutuessa Rengossa toimi Muurilan kantakirjasto, Nummen piirikirjasto ja Etelä-Rengon piirikirjasto Ahoisissa. Kirjaston osuus kunnan budjetista 1910-luvulle tultaessa oli vaatimaton, noin puoli prosenttia kunnan menoista.
Vuonna 1921 kansankirjastojen toimintaan alettiin myöntää valtionosuutta. Ehtona oli, että kunta tuki kirjastotoimintaa 50 pennillä asukasta kohti. Rengossa valtionosuutta alettiin saada vasta 1926, jolloin kirjastolaitos siirrettiin Muurilasta Haapamäelle ja kunnan antama taloudellinen panos täytti ehdot. Ahoisten ja Nummen kirjat siirrettiin samassa yhteydessä Haapamäelle.
Vuoden 1928 kirjastolaki takasi kuntien säännölliselle kirjastotoiminnalle 50 %n valtionosuuden kaikista kuluista. Kunnan taloudellinen panos kirjastolle kasvoi lain myötä, mutta kirjaston saama rahallinen tuli pysyi edelleen pienenä kunnan muihin toimialoihin verrattuna.
Haapamäeltä keskustaan
Vuodesta 1977 vuoteen 1998 Rengon kirjasto sijaitsi entisen Haapamäen kansakoulun tiloissa. Sijaintia pidettiin alusta alkaenkin väliaikaisena, sillä kirjasto sijaitsi kahden kilometrin päässä kunnan keskustasta. Uutta kirjastoa alettiin suunnitella 1990-luvun taitteessa, mutta aie kariutui lamavuosiin.
Vuonna 1995 kunnanvaltuusto hyväksyi kuntasuunnitelmaan maininnan, joka merkitsi asian uudelleen käynnistymistä. 1996 kunta osti kunnan keskustasta viiden vuoden ikäisen liikekiinteistön saneerattavaksi kirjastorakennukseksi. Kirjaston suuruudeksi tuli 493 m 2. Arkkitehtisuunnittelun toteutti arkkitehtitoimisto Juha Laine.
Muuton myötä Detroit-lainausjärjestelmästä siirryttiin atk-aikaan ja uuteen kirjastoon saatiin tietoliikenneyhteydet. Kirjaston avajaisia vietettiin 24.10. Vanajan Verkko-kirjastokimpan (Hämeenlinna, Hattula, Hauho, Janakkala, Lammi, Tuulos, Renko) kanssa tehtiin tiiviistä yhteistyötä aina kuntien yhdistymiseen asti. Vuonna 2009 Rengon kunta liittyi Hämeenlinnan kaupunkiin ja Rengon kirjastosta tuli yksi Hämeenlinnan seudun seitsemästä lähikirjastosta.
Lähde: Markus Hiekkanen, Rengon historia. Rengon kunta ja seurakunta, Gummerus 1993. ISBN 951-96943-0-7