Vitsiälä
Vitsiälän kylä on Hämeenlinnassa, Hauhon kirkonkylän kainalossa. Vitsiälän kylän keskiaikaisperäinen kylätontti näkyy yhä vanhojen, kyläraittia kehystä
vien talonpoikaistalojen tiivistymänä. Vähä-Hannulan rakennusryhmä 1800-luvun loppupuolelta on raitin varrella. Seppälän kohdalla on tien varressa vanha aitta. Iso- ja Vähä-Kekkosen rakennusryhmät ovat myöhäisempien maanjakotoimitusten aikaan syntyneitä. Kotkonkärjessä on 1800-luvun loppupuolella rakennettu VPK:n talo ja 1950-luvulla rakennettu Kotkonjärven lava, nykyisin Witsiälän lava. Muutama kilometri Alvettulaan päin 12-tien toisella puolella on Pokkarin eli Tourun huvila, joka ulkomuodoltaan muistuttaa 1800-luvun kartanoarkkitehtuuria. Kartanon rakennutti Vaasalainen pankinjohtaja Timgren vuonna 1919 ja vararikon jälkeen kartano joutui Hauhon kunnalle, jolta Tamperelainen kassakaappitehtailija Kaipio osti tilan vuonna 1927. Kartanon piirsi vuonna 1919 arkkitehti Emil Svensson. Puiston ympäröimä rakennus on nykyisin Tasolounaan omistamana ravintola- ja kokouskäytössä. Pokkaria kutsutaan nykyisin Wuolteen kartanoksi.
<widget type="googlemap"> <marker lat="61.18911" lon="24.52664">Vitsiälä</marker> </widget>
Witsiälän lava
Vitsiälän lava on ollut maakunnassa kuuluisa kokoontumispaikka, ja aikoinaan sinne on tullut onnikoittain väkeä kohtaamaan sen ainoan oikean ja tapaamaan vanhoja tuttuja tai tappelemaan naapurikylien poikien kanssa. Tanssilava, aluksi ilman katetta, rakennettiin alun perin tukkilaiskisojen tanssitarpeisiin. Hauhonselän Kotkonkärjessä sijaitsevan legendaarisen Vitsiälän lavan kukoistuskausi oli 1950-1970-luvuilla. Lavan on kunnostanut Tasolounas 2000-luvulla, ja yhdessä samassa pihapiirissä sijaitsevan Witsiälä-salin kanssa se sopii monenlaisten juhlien ja yritystilaisuuksien pitopaikaksi.Tanssitilaa lavalla on jopa 700 hengelle. Yhteensä Witsiälän tiloihin sopii juhlimaan jopa 1 000 henkeä ja ulkoalueet mukaan lukien 1 500. Lavalla ja salissa on täydet anniskeluoikeudet 1 500 hengelle. Lavaa vuokrataan yrityksille, yhteisöille ja yksityisillekin omien tilaisuuksien järjestämiseksi.
Vitsiälän VPK
Suomessa alettiin perustaa vapaaehtoisia palokuntia 1800-luvulla, vanhimmat niistä syntyivät Hämeeseen. Hauholle perustettiin vapaaehtoinen palokunta, Hauhon WPK, jo vuonna 1888. Se jakautui vuonna 1896 Vitsiälän WPK:ksi ja Hauhon kirkonkylän WPK:ksi. J.T.Pätiälän piirtämä, hirsirakenteinen Witsiälän WPK:n seurahuone rakennettiin talkoovoimin, ja sen avajaisia vietettiin lokakuussa vuonna 1899. Taloa on myöhemmin myös kunnostettu talkoilla.
Kapinavuonna 1918 VPK:n talon nurkille asettui valkoisten tykistö tukemaan Alvettulan sillan luona käytäviä taisteluja. Paikalta tulitettiin Vitsiälänlahden yli ja Vitsiälän kylän läpi eteneviä punaisia. Vankeja tuotiin läheiseen ns. Kukkosen latoon, joka vasta muutama vuosi sitten purettiin pois.
Seurahuone-nimitys jäi ajan myötä käytöstä, ja kansa puhui joko seuratalosta tai V.P.K:n talosta. Talossa vietettiin häitä ja hautajaisia, pikkujouluja, syntymäpäiviä, iltama- ja huvitilaisuuksia. Myös kylän kirjasto oli sijoitettu talon tiloihin aina 1950-luvun lopulle saakka.
Tasolounas vuokrattua Vitsiälän lava-alueen rakennuksineen muutama vuosi sitten, on tanssilavatoiminta elpynyt, ja Vitsiälän
VPK:n seurahuone on nykyään juhlatilaksi sisustettu Witsiälä-Sali, jossa jälleen vietetään erilaisia juhlia perhejuhlista järjestöjuhliin. Witsiälä-sali on Tunnelmakartanoiden suurin yksittäinen juhlatila, johon mahtuu samaan tilaan lähes 200 henkeä ja cocktailtilaisuuksissa 300 henkeä. Witsiälän lavan pihapiirissä toimii myös Hauhon Näyttämötaiteen Harrastajien kesäteatteri Hauhon Niskavuori Näyttämöllä. (www.niskavuori.fi.)
Kotkonkärjen tanssi- ja juhlapaikan osoite on Vitsiälän raitti 124.
Lähteet
Rakennettu Häme. Hämeen Liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9