Launonen

Launonen on kylä Lopella ja se sijaitsee Lopen kunnan itälaidalla Riihimäen kaupungin tuntumassa. Kylästä on hyvät yhteydet maanteitse pääkaupunkiseudulle Hämeenlinnan moottoritien valmistuttua kymmenisen vuotta sitten. Riihimäen rautatieasemalle on vain noin 10 minuutin ajomatka Launosista.

 <widget type="googlemap"> <marker lat="60.750702" lon="24.578719">Launonen</marker> </widget>

Launosten kartanot

Launosten kylän asutus juontaa alkunsa rautakaudelta, ja se on siis vanhimpia Lopen kylistä. Kyläkeskuksen länsipuolella on myös kivikautinen asui

Santamäen kartano vuonna 2003. Kuva: Mikko Junes.

npaikka.

Launosten kartano eli Kartano muodostui 1680-luvulla kolmesta Göran Brünowille lahjoitetusta tilasta. Myöhäistä uusklassismia edustava puinen päärakennus on vuodelta 1878. Päärakennusta ympäröi tuuhea vaahteroita kasvava puisto. Kartanon maisemallinen merkitys on huomattava. Myös Kerolan mäki erottuu maisemassa. 

Santamäen kartano on muodostunut Seppälän säteriratsutilasta. Kartanon vanhin päärakennus on nykyisin työväen asuinrakennuksena. Se on rakennettu useassa eri vaiheessa 1800-luvulla. Vuonna 1894 valmistui arkkitehti H.R. Helinin piirtämä puinen päärakennus. Rakennuksen koristeellisissa julkisivuissa on nähtävissä jo alkavan kansallisromantiikan piirteitä. Uusin päärakennus valmistui 1920 arkkitehti Yrjö Sadeniemen piirustusten mukaan. Nykyiseen asuunsa se korjattiin 1939. Rakennusten ympäristö on hoidettua puistoa. Puistossa sijaitsee 1800-luvun lopulla rakennettu vesitorni, joka on myöhemmin sisustettu arkistoksi. Talousrakennuksista vanhin on hirsinen jyvämakasiini. Pitkät maantietä reunustavat koivurivit luovat Santamäen kulttuurimaisemaa. Mäellä sijaitseva Kansallistalo on 1900-luvun alkuvuosilta.

Launosten rautatieasema

Maanviljelysneuvos H.G. Paloheimo rakennutti vuosina 1906–1907 kapearaiteisen rautatien Riihimäeltä Kesijärven sahalle. Rata oli alun pitäen hevosvetoisille vaunuille tarkoitettu, kunnes 1911 se uusittiin junaliikennettä varten. Tältä ajalta on säilynyt Launosten jugendtyylinen asemarakennus sekä asemaan liittynyt majatalo. Liikennöinti radalla lopetettiin 1950-luvulla ja ratakiskot purett

Santamäen meijeri. Kuva: Mikko Junes

iin.

Teollisuuden nousu 

1860-luvulla kylän kartanoihin asettui vahvoja maatalouden kehittämisestä kiinnostuneita isäntiä. Vuonna 1899 Santamäen tilan osti pastori H.G. Brander (myöh. Paloheimo). Voimakas maatalouden uudistaminen Launosten kartanossa ja erityisesti Santamäessä merkitsi suurta työvoiman lisäystä kylässä. Santamäessä ryhdyttiin kehittämään muutakin tuotantoa: perustettiin meijeri, saha, tiilitehdas ja mylly. Kormun kartano tuli naimakaupan mukana osaksi Santamäen isännän H.G. Paloheimon kasvavaa talousmahtia.

1910- ja 1920 -luvuilla taloudellinen ja muu toimeliaisuus oli kylässä vireimmillään. Kylässä oli oman rautatieaseman lisäksi osuuskauppa, oma koulu, oma posti, sähkölaitos, puhelin, työväenyhdistys taloineen, raittiusseura, urheiluseura, nuorisoseura, suojeluskunta yms. Paloheimon siirrettyä teollista tuotantoaan Riihimäelle, teollisuuden taloudellinen vaikutus heikkeni. Tiilitehdas oli viimeinen työllistäjä, ja senkin tuotanto loppui 1970-luvulla. Ainoa piristysruiske taantuvassa kylässä oli siirtokarjalaisten asettuminen sodan jälkeen asutustiloilleen.

1980-luvulla Lopen kunta hankki omistukseensa hyvää rakennusmaata ja kaavoitti sen omakotirakentamiseen soveltuvaksi taajamaksi. Tämän hyvän kehityksen katkaisi kuitenkin 1990-luvun lama.

Kyläyhdistys

Launosten kylätoimikunta perustettiin 1980-luvun alussa. Se on toiminut yleishyödyllisellä periaatteella ja toteuttanut erilaisia tapahtumia kyläläisten virkistymisen ja yleisen viihtyvyyden luomiseksi. Kyläyhdistys lähestyy kaikkia kyläläisiä muutaman kerran vuodessa ilmestyvällä Kyläposti-lehdellä sekä Launosten omalla nettisivustolla (www.launonen.net.) Lehdessä ja nettisivuilla jaetaan tietoa kunnan sekä oman kylän ajankohtaisista asioista ja tapahtumista.

Launonen valittiin Vuoden hämäläiseksi kyläksi Hämeen kylätoimintapäivillä Vähikkälässä elokuussa 2002. Valinnan teki Hämeen Kylät ry, joka on maakunnallinen kylien ja asukasyhdistysten yhteenliittymä.

Asukkaita kylässä on nykyään 1250, ja uudet omakotitontit houkuttelevat lisää väkeä. Kylässä on oma koulu, jossa oppilaita on noin 130. Kunnalliset peruspalvelut ovat pääosin kunnossa. Kyläyhdistys pitää yllä monipuolista toimintaa. Kylässä toimii sen lisäksi parikymmentä muuta yhdistystä ja yhteisöä, jotka tarjoavat erilaisia harrastusmahdollisuuksia asukkaille.

Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

Launosten kyläyhdistyksen kotisivut