Kansallis-Osake-Pankin Lahden konttori
Kansallis-Osake-Pankki oli 1889-1995 toiminut suomalainen liikepankki. Se oli suomalaisuusliikkeen vastine Suomen Yhdyspankille. Siihen liittyivät 1933 Luoto-Pankki ja 1958 Suomen Maatalous-Osake-Pankki sekä 1992 STS-pankki. 1995 Kansallis-Osake-Pankki ja Suomen Yhdyspankki sekä Unitas yhdistyivät ja niistä tuli Merita Pankki. 1997 Merita-Pankki ja Nordbanken yhdistyivät Merita-Nordbankeniksi. Kun 2000 Unibank ja Unibank ja Christiania Bank og Kreditkasse yhdistyivät Merita-Nordbankeniin tuli uudesta pankista Nordea.
Nordean toiminta Suomessa ja myös Päijät-Hämeessä jatkaa Kansallis-Osake-Pankin ja Suomen Yhdyspankin toimintaa.
Kansallis-Osake-Pankki Päijät-Hämeessä
Kansallis-Osake-Pankki tuli nykyiseen Päijät-Hämeeseen alkaen Lahdesta. Kansallis-Osake-Pankin toimitalo valmistui kaupungin parhaalle paikalle torin varteen vuonna 1913. Harmaa graniitti viestitti suomalaisuudesta, rakennuksen linnamainen muotokieli rahalaitoksen vakavaraisuudesta ja varmuudesta. Talon suunnitteli arkkitehti Vilho Penttilä, joka sai piirtääkseen joukon muitakin Kansallis-Osake-Pankin toimitaloja, sillä hänet tunnettiin suomenmielisenä ja -kielisenä. Vuonna 1964 rakennus purettiin puoliksi uudisosan tieltä. Samalla osa sen hienoista, taiteilija Into Saxelinin veistämistä julkisivuveistoksista tuhoutui. Talossa toimi alusta pitäen myös Lahden pääposti. Se muutti Mariankadun uuteen postitaloon vuonna 1959.
Kansallis-Osake-Pankin ja Suomen Yhdyspankin toimintaa Päijät-Hämeessä jatkavalla Nordealla on maakunnassa seitsemän konttoria, joista kaksi on Lahdessa
- Nordea Heinola, Torikatu 8
- Nordea Hollola, Kauppakuja 4
- Nordea Lahti, Kauppakatu 10
- Nordea Lahti Aleksanterinkatu 18
- Nordea Nastola, Muurarintie 4
- Nordea Orimattila, Erkontie 15
- Nordea Vääksy, Rusthollintie 2
Lähteet
- Suomenkielinen Wikipedia, artikkeli Kansallis-Osake-Pankki
- Niskanen, Riitta. Lahden kaupunginmuseo.