Vuorenkylän tarina

Kylän historian vaiheet ja tärkeimmät tapahtumat kylässä

Rautakausi 500 eKr.

1150 - 1300 jKr. Vuorenkylän alueella viitteitä mahdollisesta rautakauden asutuksesta. Harjun tilan mailta, Keijumäeltä on löydetty nurmilaukkaa, jota pidetään rautakautisen asutuksen seuralaiskasvina. Tosin kasvi on voinut tulla kylään myöhemminkin.

1443 ’Putkijärfwi’ mainitaan asiapapereissa kylän nimenä ensimmäisen kerran.

1539 Hämeen maakirjoissa mainitaan Putkijärveltä 10 taloa.

1562 Hämeen maakirjoissa ensimmäinen merkintä Haralahden talosta, jonka mainitaan olleen uudistalo, isäntänä Heikki Pekanpoika.

1500 - 1600 -lukujen vaihde Nuijasota ja katovuodet autioittivat kyliä.

1600-luvun puoliväli Putkijärven kartano perustetaan.

1600-luku Torpparilaitos syntyi Suur-Sysmään. Aluksi torppien synty liittyi uudisasutukseen ja torpista kehittyi usein itsenäisiä taloja.

1734 Perintötilalliset saivat oikeuden pitää torppia.

1757 Kruununtilalliset saivat oikeuden pitää torppia.

1767 - 1800 Isojako suoritettiin Harassa.

Jaossa muodostettiin neljä taloa ja yksi perintötorppa. Näin muodostettiin Vanhatalo, Haranlahti, Torppa ja Laurintalo (Mäkelä ja Rantala).

1789 - 1807 Isojako suoritettiin Putkijärvellä, kylässä yhdeksän taloa. Vuorenkylän isossajaossa muodostettiin kolme tilaa, joista kaksi ensimmäistä kuului Seppälälle ja kolmas Olkkolalle.

1843 Seppälän tilat jaettiin halkomalla neljäksi tilaksi.

1840 Ruulin talon isäntä Abders Rolig rakensi tuulimyllyn Ruulin mäelle.