Kaloinen

Kaloinen on yksi Rengon kylistä. Kylä on alueella, jolla oli satunnaista kivikautista asutusta siellä tehtyjen esinelöytöjen perusteella. Kaloisen kylästä on tietoja 1400-luvun alkupuoliskolta. Muinainen rajaviiva jakoi Rengon kahteen osaan, ja Kaloinen, Vehmainen ja Asemi kuuluivat tuolloin Janakkalan puolelle. Vuonna 1587 Juhana III:n
määräyksellä nämä kylät muodostivat osan Janakkalan kirkkoherrakunnasta. 1900-luvun alussa muodostettiin Rengon itsenäinen seurakunta, jolloin myös mainitut kylät liittyivät siihen.

<widget type="googlemap"> <marker lat="60.837897" lon="24.406199">Kaloinen</marker> </widget> 

Kylä joen varrella

Kaartjoki mutkittelee Kaloisten kylän viljelymaisemissa, ja rakennukset sijoittuvat joen reunoille. Kaloisissa on ollut kaksi suurta tilaa, ja näistä Jokiniemen asumaton pihapiiri edustaa perinteistä rakennuskantaa. Brunow-suku sai haltuunsa Kaloisten säteritilan 1600-luvun alkupuolella.1680-luvulla lahjoitettujen maiden hallinta peruutettiin ja kruunu otti Kaloisten säterin virkatalokseen. Rengon ensimmäiset torpat sijaitsivat Kaloisten virkatalon mailla: Heijala, Maukola, Uotila, Ollila ja Rokkila. Myös Hakonkosken "mylläri Johan" oli torppari.

Jokisuussa lähellä Haapajärveä on sijainnut 1700-luvun lopulla Hakoisten saha, josta sattaa olla jälkiä maastossa. Hakonkosken saha perustettiin 1680-luvulla Brunowin aikaan. Saha toimi vuoteen 1906. Myös Kaloisten koskeen perustettiin vuonna 1897 saha. 1900-luvun puolella sahaa uudistettiin yhdeksi Rengon uudenaikaisimmista sahoista. Saha paloi v. 1906, rakennettiin uudelleen ja jälleen vuoden 1913 tulipalon jälkeen piti rakennukset uudistaa. Saha kasvoi ja sitä uudistettiin 1950-luvulla. Yli puolet tuotannosta meni tuohon aikaan vientiin. Saha toimi 1960-luvun loppupuolelle saakka ja rakennukset löytyvät Kaloisista vieläkin.

Kaartjoen myllyperinteestä kertoo yhä joen varrella sijaitseva Pyntiön mylly. Kaloisten mylly oli kesät talvet pyörivä laitos 1700-luvun puolivälissä.

Kylä tänään

Kaartjoen varren kylien toimintaa edistämään perustettiin Kaloisten kylätoimikunta vuonna 1982, ja se muutettiin yhdistykseksi ja rekisteröitiin vuonna 1996. Kaloisten, Asemin ja Vehmaisten kylien alueella asuu tai on kesäasukkaana yhteensä n. 300 henkilöä. Kyliin on muuttanut muutaman viime vuoden aikana jonkin verran uusia asukkaita. Uusia omakotitaloja on rakennettu ja vanhoja taloja peruskorjattu. Uudet asukkaat ovat tervetulleita. Kylässä toimivat mm. seuraavat yritykset: Kaloisten Lähipuoti, Hämeenlinnan Konepaja Oy, Suokas Oy, Turenko Oy, Rengon tehdas, Koneurakointi Vanhatalo ky, Suomen Pelmen Oy. Terveydenhuolto-, pankki- ja postipalvelut löytyvät Rengon keskuksesta n. 10 km:n päästä. Kuntakeskuksessa ovat myös kirjasto ja lasten päiväkoti. Kylien ala-aste lakkautettiin muutama vuosi sitten, ja lapset kuljetetaan Nevilän kouluun.
Kaloisten kylän alueella on hienoja metsäalueita, harjuja, järviä, lampia, soita, jokia ja puroja. Metsissä on hyvät marjastus- ja sienestysmahdollisuudet. Monipuolinen luonto ja luonnonvarat tarjoavat mahdollisuuden luonnossa liikkumiselle, kalastukselle ja metsästykselle.

Lisätietoja

• Kaloisten kyläyhdistys
• Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9