Seitniemen kulttuurimaisema

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 6. maaliskuuta 2014 kello 16.59 – tehnyt imported>Mtaavila
Virhe pienoisohjelmassa Google Maps: Unable to load template 'wiki:Google Maps'

Kylämaisema

Padasjoen Seitniemen kylämaisema avautuu Alijärven jälkeen. Ensimmäisenä maisemassa on Koski-Inkilän tilan peltomaisemaa ja maisemassa näkyvä omenatarha. Tiemaisemassa on peltoaukean reunassa muutamia tiehen rajautuvia peltosaarekkeita. Kylän maisemakuva on metsäinen lukuun ottamatta muutamia peltoaukeita. Tiiviimpi asutus on syntynyt kallioalueiden väliseen laaksoon. Vanhimmat tilat sijaitsevat Pukkilanjärven tienoilla, missä on maisemallisesti merkittävä asutusryhmä tiemaisemassa. Kylän vanhoja kantatiloja ovat Tyllilä ja Inkilä. Talot siirrettiin kylään Jokioisista vasta isojaon jälkeen. Vanha-Tyllilän tilalla on erikoinen kivistä tehty syvä kaivo.

Käärme pyörii vanteena Muuan mies jossakin Seitniemellä sattui kesäisellä metsämatkallaan käärmeiden käräjäkivelle, jossa keskellä oli kruunupäinen kuningaskäärme ja ympärillä muita. Mies yritti hätyytellä muita, mutta silloin suuttui kuningas ja ryntäsi miestä kohti, jonka ei auttanut muu kuin suin päin pakoon. Kuningas seurasi häntä, ja kun mies alkoi jo uupua, viskasi hän hattunsa käärmeen eteen, joka repi sen riekaleiksi.
- SKS Kansanrunousarkisto: Padasjoki. Jalmari Haapasalo TK 11:48. 1961. -

Takkuvuori ja Tiikinvuori

Keskellä Seitniemen kylämaisemaa on kallioinen Takkuvuori. Tiikinvuoren päältä avautuvat kauniit näköalat kylään. Jyrkänteiden lehtomaiset alaosat kasvavat muun muassa lehtoimikkää. Tyllilän talon lähellä, Takkuvuorella on olemassa vanha pikkuhiljaa umpeutuva metsäniitty ja yksityinen luonnonsuojelualue.

Seitniemen metsälammet

Seitniemellä on kaksi pientä metsälampea, aivan pyöreä Mekkojärvi ja Majuanjärvi.

Koukkuun kuivettunut ruumis Eräs mies hukkui Seitniemellä metsälampeen, josta hänet löydettiin vasta parin päivän kuluttua. Ruumis oli tällä välin jäykistynyt koukkuun aivan kuin istuvaan asentoon. Ruumista koetettiin oikaista arkkuun pantaessa. Kun se ei tahtonut oikein onnistua, asettivat oikaisijat hänet lopulta selälleen lattialle ja eräs heistä istuutui täydellä painollaan vainajan polvien päälle. Polvet antoivatkin silloin perää ja oikenivat, mutta ruumis keikahtikin samassa yläpäästään pystyyn, jolloin oikaisija joutui vainajan syliin. Tästä hän säikähti niin pahasti, että sai sydänhalvauksen. Nyt oli vainajia yhden sijasta kaksi.
- SKS Kansanrunousarkiso: Padasjoki. Jalmari Haapasalo TK 11:50. 1961. -

Seittenpää

Padasjoen pohjoisosan maisemalle on hyvin tyypillistä suuret korkeuserot. Seittenpään korkeus on yli 110 mpy. Seittenpäältä avautuu Mustalahdelle näkymiä. Sen esiin työntyvät kallioiset niemenkärjet ovat maisemallisesti ja geologisesti arvokkaita. Vanhoja rantamuodostumia on nähtävillä moreenikumpareiden laajoilla sora-alueilla kuten Seittenpäässä. Seittenpään kalliot ovat Padasjoenselän maanmerkkejä. Kerrotaan, että nimi Seitniemen kylä on saanut nimensä Seittenpäästä. Seittenpää on saanut nimensä eräiden tietojen mukaan niemen seitsemästä pienemmästä niemestä. Seittenpäässä on kaksi luonnonsuojelualuetta Pulkkilanjärven läheisyydessä. Sen Mustalahdesta louhitusta kivestä on tehty Vääksyn kanava. Kallion viereen pääsi helposti proomulla ja kivet lastattiin suoraan sen kyytiin ja kuljetettiin Vääksyyn.

Majuanvuori ja Majuantie

Majuanvuori on Padasjoen korkein paikka, 215,2 mpy. Se on ollut kauan tunnettu näköalapaikka. Mäellä tehdyt aukkohakkuut ja myrskyt ovat avanneet maisemaa Päijänteelle. Vuorelta avautuu vielä vaikuttava maisema ennen kuin puusto kasvaa lisää. Vuoren päällä on ollut kolmiomittaustorni, jonka jäänteet olivat vielä nähtävissä. Alueen luonto on monimuotoinen ja mäellä kasvaa muun muassa valkolehdokki. Tien varressa matkalla vuorelle on vanhan kaskimetsän jäänteitä. Vanhan kaskipellon voi havaita tiheässä olevista kaskikiviröykkiöistä. Majuanvuoren kaakkoisrinteessä on luonnonsuojelualue. Vuorelle suunniteltiin 1980-luvulla laskettelukeskusta. Mäellä on ollut aikoinaan hyppyrimäki. Majuantien varressa on asunut Westerlundin Mamma, jonka ruisleipä oli alueella kuuluisaa. Myös Presidentti Urho Kekkonen tilasi häneltä hapanta ruisleipää. - Melise Kröning 2013 -

Huviloiden laitureille sopii jäädä laivasta niiden matkailijoiden, jotka haluavat käydä katsomassa Majuonvuoren suorastaan suurenmoista, useiden asiantuntijoiden Päijänteen tienoiden parasta näköalaa; vuoren laki on noin 120 metriä ympäristöään korkeammalla. Huviloilta on vain muutaman kilometrin kävelymatka vuorelle. - Katkelma kirjasta Terveisiä Päijänteeltä 1938.

Virhe pienoisohjelmassa Google Maps: Unable to load template 'wiki:Google Maps'

Lähteet


Noudettu kohteesta ”https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Seitniemen_kulttuurimaisema&oldid=31854”