Heikki Luoma

(s. 1944)

Kyyjärvellä syntynyt Heikki Luoma on ollut Suomen Kirjailijaliiton jäsen ja päätoiminen kirjailija vuodesta 1990. Hän kuuluu myös Suomen Näytelmäkirjailijaliittoon (1992-) ja toimii sen varapuheenjohtajana (2004-). Lisäksi hän on Suomen Maakuntakirjailijoiden ja Keski-Suomen Kirjailijoiden jäsen.

Palkinnot ja apurahat

- Jaettu 1. sija Nuoren Voiman Liiton runokilpailussa (1984)
- 1. sija Hämeen Alueradion ja Hämeen Läänin taidetoimikunnan kuunnelmakilpailussa (1986)
- Olvi säätiön kirjallisuuskilpailun finalisti (1996)
- 1. sija Maaseudun Sivistysliiton ja Suomen Suoseuran novellikilpailuissa (1999). Novelli julkaistu Arto Seppälän toimittamassa antologiassa Suon syvä syli
- Lahden kaupungintaiteilija 1991 (1-vuotinen työskentelyapuraha)
- Opetusministeriön 1-vuotinen työskentelyapuraha
- Opetusministeriön 3-vuotinen työskentelyapuraha (2000-02)

Tietoa kirjailijasta

"Ensimmäisen kirjani, "Surman suon" kirjoitin kolmessa kuukaudessa. Samalla olin olevinani töissä joka päivä, mutta kyllä ajatukseni liikkuivat kaiken aikaa vankityömaalla, kirjailija Heikki Luoma kertoo esikoisteoksensa synnystä. . .
'Ensimmäiset oireet kirjoittamiseen sain 80-luvun alkupuolella. Aikaisemmin olin harrastanut maalaamista ja piirtämistä, mutta sitten työ graafisena suunnittelijana vei innon tehdä kuvia kotona.
Kun piirtäminen kotona jäi sivuun, tilalle tuli tyhjä olo ja tunne, että päivät ovat menneet hukkaan', Luoma selvittää.
Kirjailijan uralle Heikki Luomaa sysäsi myös hänen äitinsä kuolema 1980-luvun alussa.
'Äiti oli terve ihminen, kunnes hänessä todettiin keuhkosyöpä. Seuraavan puolen vuoden aikana pohdin elämän tarkoitusta ja minulla oli tarve selittää elämää ja kuolemaa.
Löysin paljon vastauksia, mutta ne eivät tyydyttäneet. Päädyin siihen, ettei kukaan pysty vakuuttamaan toiselle mikä on elämän tarkoitus', Luoma selvittää.
Kokemuksistaan hän sai rohkeutta ajatella omilla aivoillaan.
'Tästä seurasi oivallus, jonka mukaan kukaan ei voi sanoa miten minun pitää kirjoittaa'."
(Nastola-lehti 13.3.1997.)

"Kun kuulin, että kavalkadityyppistä näytelmää toivotaan Messilän historiasta, soitin heti Kyösti Toivoselle. Hän pyysi kirjoittamaan. Siitä paikasta kirjoitin heti 10 liuskaa tekstiä. Koko näytelmä syntyi kahdessa kuukaudessa", sanoo näytelmän kirjoittaja, lahtelainen Heikki Luoma. Näytelmää tehdessään hän sanoo lukeneensa suuren määrän dokumentteja, Messilän ja hakkapeliittojen historiaa. . .
Näytelmä kertoo yhdestä heinäkuisesta päivästä Messilän ratsutilalla v. 1642, jolloin tilan isäntä oli korpraali Reid ja talon rouva, Riiassa syntynyt Anna Margareta; talossa asui myös Anna Margaretan baijerilaissyntyinen äiti Margareta Kuldin. . .
Näytelmän syvä viehtymys piilee kotiseutuhistorian lämmössä, tapahtumien ihmisten ja paikannimien dokumentaalisuudessa. Okeroisten myllykin saa syntynsä ja kirkon katon, viirikukon ja kattotornin paloa pohtii [läänintietäjä ja rohtokauppias] Loissander .
(Hollolan seutu [1989])

"Korpraali Reidin miekka oli sen suuruusluokan spektaakkelinäytelmä, ettei yksikään teatteri ole rohjennut tarttua siihen niiden kahden kesän jälkeen, joiden aikana Hollolan Näyttämö sitä esitti" 
. . ."Korpraali Reidin kantaesityksestä on nyt kulunut 16 vuotta. Tuona aikana olen nähnyt kymmeniä näytelmieni esityksiä. Esimerkiksi Vieraas maailmas -evakkonäytelmäni on pysytellyt harrastajateattereiden ohjelmistossa vuodesta toiseen. Se ei ole ensimmäinen esitykseen päässyt näytelmätekstini, mutta se on kuitenkin ensimmäinen valmis näytelmäkäsikirjoitukseni, ja sen vuoksi lähimpänä sydäntäni" Heikki Luoma kertoo (Repliikki, 4/2005).

Tuotanto

Romaanit

Surman suo. WSOY 1989.

Valtatie 13. WSOY 1990.

Palkkasoturi. WSOY 1994.

Kuparitaivas. WSOY 1996.

Kuka viereesi jää. WSOY 1997.

Vain muutaman huijarin tähden. WSOY 2000.

Ystävätär. Maahenki 2001.

Brysselin kirje. Otava 2002. (yhdessä Sirkka Laineen ja Hannu Raittilan kanssa)

Näytelmät

Korpraali Reidin miekka, 1988.

Vieraas maailmas, 1990.

Kuninkaan kuriiri, 1992.

Väkikivi, 1993.

Sillanpääasema, 1994.

Matkalaukkukostaja, 1995.

Väkevä maa, harmaa taivas, 1995.

Akkaralli, 1996.

Rakas vaimo, armas anoppi, 1997.

Joki virtaa - maa pysyy, 1998.

Vain muutaman huijarin tähden, 2002.

Mooseksen perintö, 2004.

Evakkojuna, 2004.

Kuunnelmat

Neuvottelu. Radio Suomi 1987.

Kantolan perhe sarjakuunnelma. Radio Suomi 1999 (n. 90 jaksoa tähän mennessä, yhdessä Sirkka Laineen ja Hannu Raittilan kanssa)

Kantolanjärvi maailmankartalle. Radio Suomi 2001. (yhteistyössä Sirkka Laineen ja Hannu Raittilan kanssa)

Haamulentäjä. Radio Suomi 2002. (yhteistyössä Sirkka Laineen ja Hannu Raittilan kanssa)

Tv- sarjat

Matkalaukkukostaja, 1991 Tv 2. (alkuperäiskäsikirjoitus)

Vain muutaman huijarin tähden, 1998 Tv 2. (käsikirjoitus)

Peräkamaripojat, 2001 Tv 2. (käsikirjoitus)

Mooseksen perintö, 2001 Tv 2. (käsikirjoitus)

Maalaiskomedia 4, (työnimi). 2005 Tv 2. (Hyväksytty tuotantoon 2006) (käsikirjoitus)

Esitelmät

Vuoden 1997 Päätalo-päivillä pidetty alustus

Tekstinäyte

Matias tyrkkäsi edellisenä päivänä äänittämänsä nauhan auton kasettisoittimeen. Tuntui mukavalta ja turvalliselta omaa ääntään, joka papillisella painotuksella toisti synnintunnustuksen sanoja:
"Ole minulle tämän lupauksesi mukaan armollinen ja laupias, ja anna kaikki syntini anteeksi..."
Kesä oli juuri ehtimässä kauneimmilleen, heleä vihreys loisti sateen jälkeen kaikkialla. Aivan huomaamatta alkoivat pastori Matias Pohdon huulet tohisuttaa vihellystä. Synnintunnustuksen jatkuessa paikallistie putkahti metsätaipaleen jälkeen viljelysaukealle. Matias näki yhtä aikaa kaksi asiaa: kaukana edessäpäin pilkahtavan kellotapulin huipun ja tien laitaa kävelevän, farkkushortseihin pukeutuneen reppuselkäisen tytön. Auton äänen kuullessaan tyttö kääntyi ja nosti peukalonsa. Matias hellitti jalkansa kaasupolkimelta, painoi uudestaan, hellitti taas. Ei ollut aikaa pitkään harkintaan, ja se oli hänestä aina inhottavaa...

Vain muutaman huijarin tähden, 2000.

Lähteet

• Nastola-lehti 13.3.1997 (20), s. 10.
• Hollolan seutu (1989).