Gustaf Magnus Gustafsson Florin

Sotakomissaari, makasiininhoitaja Gustaf Magnus Gustafsson Florinin (1758 - 1829) vastuulla oli Suomen sodan alussa ruotuväkiarmeijan ruokkiminen sen saavuttua 27.2.1808 Hämeenlinnaan, vain jatkaakseen viikkoa myöhemmin Tampereelle ja sieltä edelleen Pohjanmaalle, jossa käytiin ensimmäinen kuuluisa Siikajoen taistelu, johon hämäläisetkin osallistuivat - ja monet menettivät henkensä. Kun Suomen ruotuväkiarmeijan joukot olivat lähteneet Hämeenlinnan ympäristöstä, sinne saapuivat seuraavana päivänä 7.3. venäläiset, jotka miehittivät Hämeenlinnan ympäristön lisäksi nopeasti koko Etelä-Suomen ennen kuin sota oikeastaan ehti edes alkaa. Vain Viapori oli enää suomalaisten ja ruotsalaisten hallussa toukokuun alussa.

Florinin onnistui Hämeen läänin makasiineista toimittaa jauhoja ja leipää sodan (1808 - 1809) aikana miehitetyltä alueelta aina Pohjanmaalle asti. Kenties Venäjän armeija jopa salli tämän toiminnan ja sai siitä osansa.

Sotakomissaari ei selvästi ollut selvillä siitä, mitä Suomen sodanjohto Hämeenlinnassa maaliskuun alussa suunnitteli. Kun hän alkoi jakaa jauhoja kaupunkilaisille - ja luultavasti lähialueen talonpojillekin - valtion makasiineista leivottavaksi, hän oletti että Hämeen linnaa ei luovuteta viholliselle. Hän näet määräsi, että jauhot ja leivotut leivät olisi vietävä linnaan turvaan, jos venäläiset ehtisivät kaupunkiin. Hämeenlinnaan ei kuitenkaan aiottu jättää yhtään ainoaa sotilasta, jos sotakomissaari Gustaf Florinia itseään ei nyt sellaisena voi pitää.

Toisaalta tapahtumat etenivät hieman nopeammin kuin kukaan aavisti. Florinin ohje leipojille oli, että leivät tulisi toimittaa 8 päivän aikana sovittuun paikkaan. Siihen mennessä muonakolonnat olivat jo joko lähteneet tai lähdössä liikkeelle - ja ruotuväkiarmeija ynnä muut joukot heti niiden perässä. Linna tyhjeni kaikista sotilaista ja ovet pantiin lukkoon.

Gustaf Florin ei ollut vain valtion virkamies ja sotilas vaan hän oli myös kaupungin porvari, sillä hän perusti yhtiön Florin & kump., joka rakensi vuonna 1803 kaupunkiin tupakkatehtaan. Tehdas teki niin tupakkaa kuin nuuskaakin korkeatasoisista ulkomaisista raaka-aineista. Tupakalla oli arvatenkin kysyntää erityisesti sota-aikana ja sotilaiden keskuudessa, mitä varmasti vietiin muonakuormien mukana Pohjanmaalle. Tehdas oli suurehko, sillä sillä oli kuusi työntekijää ja mestari.

Lisäksi Florin perusti lääninkamreeri Nordenswanin kanssa yksityisen tuulimyllyn, jossa kaupunkilaiset saattoivat jauhaa viljaansa, eikä kaikkien tarvinnut välttämättä käydä kruunun myllyssä, joka oli kaupungin ulkopuolella. Tämä tietysti maksoi.

Gustaf Florin oli naimisissa Dorothea Elisabet Gustafsdotter Alleniuksen kanssa ja he saivat koko joukon lapsia, joista seitsemän oli tyttäriä ja yksi poika. Ja vaimo luultavasti kuoli lapsivuoteeseen vain 39-vuotiaana vuonna 1791. Gustafista tuli tällöin leski ja suurperheen yksinhuoltaja, eikä hän mennyt enää toista kertaa avioon.

Lähteitä

Gustaf Magnus Gustafsson Florin. Geni ([1])

Dorothea Elisabet Gustafsdotter Allenius. Geni ([2])