Carl Nathanael af Klercker
Ruotsalainen kenraali, vapaaherra Carl Nathanel af Klercker (1734 - 1817) tuli Suomessa tunnetuksi armeijan vt. ylipäällikkönä Suomen sodan (1808 - 1809) alkaessa ja sodan aikanakin.
Klercker on J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden ylistämä sotapäällikkö, jonka saavutuksia monet sotahistorioitsijat ovat varsinkin menneinä aikoina glorifioineet. Sittemmin hänen saavutuksensa on kyseenalaistettu.
Ruotsin kannalta tappiollisen sodan jälkeen Ruotsi menetti yhden maakuntansa, mutta Suomi sai autonomisen aseman osana Venäjää vuoteen 1917 asti.
Hyvissä ajoin ennen Suomen sotaa Klercker pani toimeen liikekannallepanon Suomessa. Hän kokosi ruotuväkiarmeijan aluksi komppanioittain ja sitten rykmenteittäin yhteen. Venäläisten maahantuloa hän ei kuitenkaan pystynyt estämään. Helmikuun 20. päivänä 1808 Venäjän joukot ylittivät aluksi Kymijoen kutakuinkin ilman vastarintaa.
Helmikuun loppuun mennessä Klercker johti Suomen armeijan pääjoukon Hämeen linnan liepeille. Venäläiset seurasivat muutaman päivämatkan päässä perässä. Tuolloin Viapori oli jo antautunut ja Helsinki miehitetty.
Armeijan varsinainen ylipäällikkö Wilhelm Mauritz Klingspor (1744 - 1814) saapui Hämeenlinnaan maaliskuun 1. päivä, ja parin päivän kuluttua armeijan kaksi prikaatia aloitti pitkän matkansa kohti Oulua. Matkan aikana käytiin monet tunnetut Suomen sodan taistelut, joista Vänrikki Stoolin tarinat kertovat.
Kertojat jotka ovat asettaneet Klerckerin päähän sankaruuden sädekehää ovat olettaneet, että hänen aikomuksensa Hämeenlinnassa oli ottaa yhteen venäläisten kanssa. Ja ilmeisesti jopa voittaa Venäjän armeija. Klingsporin saapuminen kuningas Kustaa IV Adolfin ohjeet mukanaan muutti hänen oletettua suunnitelmaansa. Toisaalta on myös todettu, että jos ja kun Klerckerilla oli em. suunnitelma, se oli äärimmäisen uhkarohkea ja olisi luultavasti epäonnistunut. Venäläisten olisi ollut Hämeenlinnassa helppo saartaa Suomen armeija - ja tuhota niin armeija kuin kaupunki linnoineen.
Hämeen linnan ja Hämeenlinnan kaupungin kohtalo oli joka tapauksessa tyly. Ruotsalaiset tyhjensivät linnan ja panivat sen säppiin ja lukkoon. Linnan sotilaat lähtivät Suomen armeijan mukana kohti Tamperetta, ja jo muutaman päivän päästä kaupungin pormestari joutui antamaan linnan avaimet venäläisille. Näkyvin muutos vallanvaihdosta Hämeenlinnan kaupungissa oli, että linnan ruotsalainen varuskunta vaihdettiin venäläiseen.
Kaupunkilaisia ja lähiseudun asukkaita kehotettiin vain puolustamaan itse itseään. Siitä huolimatta suuri määrä aseita upotettiin Hämeen linnan edustalle Vanajaveteen, jotta venäläiset eivät vain saisi niitä käsiinsä. Vallanvaihto koko Etelä-Suomessa oli varsin rauhanomainen, vaikka Savossa ja Pohjanmaalla sodittiinkin.
Vänrikin markkinamuisto (ote runosta)
Hämeenlinna, ensi kerran kun sun kuutamossa näin
Hattelmalan harjanteilta, mene ei se mielestäin!
Ilta myöhä, ilma kylmä, matkan uuvuttama mies,
mutt' ei mieleen tullut lepo, tupa lämmin, tuttu lies.
Ei, sun jäilles, tantereilles, sinne silloin ikävöin,
siell' ol' enemmän kuin suoja, lieden lämpö, lepo öin,
siellä Suomen joukko nuori, uljas, vapaa, vahva niin,
meihin silloin Suomi katsoi, ja me Suomeen katsottiin.
Ikiarvon Klercker saakoon, vielä mies ja sotilas,
vanhus monen vaivan nähnyt, seitsenkymmenvuotias.
Muistan valkopään, kun kesken tuotujen hän ratsasti,
isän silmin poikiansa lempeästi katsasti.
Vihollisen vertaisena, pojin kuusin tuhansin,
kunnialla, riemull' aikoi vielä verileikkihin.
Arvelutta, arkailutta kaikk' ois käyty tenähän,
toinen luotti toisehensa, häneen me ja meihin hän.
Silloin saapui Klingspor marski, ylpeä kuin kuningas,
kaks ol' leukaa, yksi silmä, sydäntä vain puolikas,
saapui Klingspor, vallan saanut, otti ylikomennon,
antoi käskyjä kuin Klercker, mutta käski pakohon.
Lähteitä
Hämeenlinnalaisia 1639-1989 / Kirj. Eva von Essen-Kätkytniemi et al. Hämeenlinnan kaupunki. 1989. ISBN 952-90045-2-4
Carl Nathanael af Klercker. Wikipedia ([1])
Klercker, Carl Nathanael af (1734 - 1817). Kansallisbiografia ([2])
Klercker, Carl Nathanael af (1734 - 1817). Suomen Kirjallisuuden Seura ([3])
J. L. Runeberg. Vänrikki Stoolin tarinat. Project Gutenberg ([4])
Vänrikki Stoolin tarinat. Wikipedia ([5])